Tutkimuksen mukaan…
Tiesitkö, että tutkimusten mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä maailmassa on viimeisten 20 vuoden aikana puolittunut? Entä tiesitkö, että kuluttajamarkkinoinnissa printin tehokkuus on sama tai parempi kuin digitaalisten välineiden? Älä huoli, eipä tiedä moni muukaan. Ylipäätään juuri kukaan ei tiedä juuri mistään juuri mitään.
Tämäkin lukemasi aviisi on ilman muuta paha, koska se on painettu. Painamisessa tarvitaan paperia, ja sitä varten pitää kaataa lähipuiston puut. Varmasti paha. Tosi paha. Läppärillä notkuminen on tietenkin hyvä, koska sähköä tulee töpselistä ja selain tietää kaiken. Pakko olla hyvä.
Kymmenisen vuotta sitten ulkomainonnassa ja opastamisessa kävi myllerrys. Digitaaliset välineet interaktioineen tulivat voimalla, ja printtikyltit vaikuttivat perin vanhanaikaisilta. Vilkkuvia näyttöjä ilmestyi joka kadunkulmaan, ja päästiin eroon ikävistä ja pahoista tulosteista. Ne puiston puut, muistathan?
Keksimme silloin teettää tutkimuksen yhdessä Aalto-yliopiston markkinoinnin laitoksen kanssa. Aiheena oli opastamisen tehokkuus erilaisin opastein. Koko kesän kestänyt tutkimus tehtiin Linnanmäen huvipuiston alueella, jossa pystyttiin hyvin hallitsemaan oheis-
möly, eli kohina, kilpailevat ärsykkeet.
Kisassa olivat mukana perinteinen kantti kertaa kantti printtiopaste, muotoon leikattu printti, staattinen digiopaste sekä interaktiivinen digitaulu. Opastettavia kohteita olivat ravintola sekä legendaarinen Linnamäen Mustekala.
Kun väki haluttiin liikuttaa kohteeseen, oli muotoon leikatun printin teho selkeästi paras.
Tutkimuksen tulokset olivat mielenkiintoisia. Kun väki haluttiin liikuttaa kohteeseen, oli muotoon leikatun printin teho selkeästi paras. Kakkosena perusprintti ja kolmosena perusdigi. Interaktiivinen digi jäi hännille, koska varsinainen tarve tuli tyydytettyä jo näyttöä tökkimällä, eikä Mustekalan kyytiin monikaan eksynyt.
Tulokset olivat niin selviä, että tutkimusryhmä erikseen kirjautti loppuraporttiin havainnon, jossa tuloksista huolimatta julistettiin uskoa digitaalisen opastamisen tulevaisuuteen.
Tuloksiakin mielenkiintoisempaa oli tutkimuksen markkinointiarvo. Asiakkaita kiinnosti kovasti nähdä tutkimus tuloksineen. Sitä lähetettiin useampaankin suuntaan ja palavereja sovittiin sen tiimoilta. Hienoahan se oli, että oli kiinnostusta.
Eivät tutkimuksen tulokset kuitenkaan juuri mihinkään vaikuttaneet, koska suunnittelutoimiston hassua hattua käyttävä luova johtaja halusi olla moderni ja pystyttää helvetin kalliit digipylonit paikkoihin, joihin piti kaivaa sata metriä kaapeliojaa. Mutta olihan se nyt takuulla ekologista.
Jaksan kuitenkin uskoa dataan ja siihen, että mittaaminen, tutkiminen ja valistaminen vaikuttavat valintoihin. Graafisella alalla on aika paljon tutkittavaa. Tutkijoita vain vaikuttaa olevan turhan vähän.
Kirjoittaja Ilkka Mattila tekee markkinointia Kontentfabriken-nimisen putiikkinsa nimissä.
Tämä artikkeli on julkaistu Print&Media-lehdessä toukokuussa 2023, nro 2/2023. Print&Median koko arkisto on luettavissa Lehtiluukusta.