Suomi lukee entistä demokraattisemmin

Suomalaisten lukemisharrastus demokratisoituu, jos lukemiseen lasketaan myös äänikirjojen kuuntelu. Niiden ansiosta lukemisen pariin on tullut uusia yleisöjä ja kirjoihin käytetty aika kasvoi, vaikka painettujen kirjojen myynti laski vuonna 2022.

Suomi lukee 2023 -tutkimuksen mukaan kulutamme kirjojen parissa aikaa keskimäärin 5,6 tuntia viikossa.

Tutkimuksessa selvitetään yleisen kirjallisuuden lukemista ja ostamista omalla rahalla. Tutkimus on tehty ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja edellisen kerran vuonna 2020. Tutkimuksen ovat teettäneet Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys.

Tutkimuksen mukaan suomalainen viettää kirjojen parissa keskimäärin 5,36 tuntia viikossa, kun huomioidaan sekä painettujen että sähköisten kirjojen kulutus. Meistä 86 % on lukenut viimeisen neljän viikon aikana kirjaa jossain formaatissa.

Äänikirjapalveluita tilaa nyt 21 % suomalaisista. Kahden vuoden aikana osuus on kasvanut 17 %. Painetun kirjan suosio ei kuitenkaan ole katoamassa. Kolme neljästä suomalaisesta kertoo ostaneensa viimeisen vuoden aikana painettuja kirjoja itselleen tai lahjaksi, ja joka neljäs on ostanut lahjaksi lastenkirjan.

Lukeminen monipuolistuu

Kirjojen ostaminen ja lukeminen vaikuttaa jakautuvan aiempaa tasaisemmin niin painettujen kirjojen kuin lukuaikapalveluiden osalta. Iän, asuinpaikan ja koulutustason vaikutus kirjoja ostaneiden osuuteen on vähentynyt selvästi. Sukupuolten välinen ero kirjaostoissa on sen sijaan kasvanut: naiset ostavat ja lukevat kirjoja miehiä enemmän, ja erityisesti lukuaikapalvelut ovat naisten suosiossa.

Lukuaikapalvelut ovat tuoneet kirjallisuuden pariin myös uusia yleisöjä. Niistä, jotka eivät osta lainkaan painettuja kirjoja, 15 % oli maksanut lukuaikapalvelusta.

– Kuva kirjojen ostajista ja lukijoista tarkentuu ja monipuolistuu uuden tiedon myötä. Äänikirjat ovat muuttaneet kirjojen kuluttamisen tapaa, ja muutoksen vaikutukset tuntuvat kirja-alalla yhä vahvemmin, Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho sanoo.

Monia uusia kirjojen ostajia

Tutkimuksen piirtämä kuva kirjojen ostamisesta on varsin positiivinen. Painettuihin kirjoihin käytetty rahamäärä on laskenut muutamalla eurolla, mutta paljon kirjoja ostavien määrä kasvanut ja kirjoja ostamattomien määrä pienentynyt. Lisäksi äänikirjojen suosio on kasvanut ja niiden käyttäjät ovat ahkeria lukijoita.

Kun kahden vuoden takaisessa kyselyssä painettujen kirjojen ostaminen väheni kaikissa väestöryhmissä, nyt kehitys oli päinvastainen. Lähes kaikissa ryhmissä on vähemmän niitä, jotka eivät osta painettuja kirjoja ollenkaan, ja enemmän niitä, jotka ostavat paljon painettuja kirjoja sekä niitä, jotka maksavat lukuaikapalvelusta.

Kirjojen osto on myös demokratisoitunut entisestään. Ostaminen on kasvanut eniten monissa sellaisissa väestöryhmissä, jotka ovat aiemmin ostaneet kirjoja vähiten. Asuinpaikan ja koulutustason vaikutus on vähentynyt selvästi. Naisten ja miesten välinen ero kirjaostoissa on sen sijaan kasvanut.

Kirjat ovat tutkimuksen mukaan toiseksi suosituin ajanviettotapa musiikin kuuntelun jälkeen.

Tutkimuksessa kartoitetaan vastaajien omaa näkemystä ajan- ja rahankäytöstään. On mahdollista, että vastaajilla on hieman liian optimistinen käsitys lukemisestaan. Tähän viittaa myös tutkimuksen tiedote, jonka mukaan kustannusalan tilastojen mukaan toteutunut myynti ei painettujen kirjojan osalta seuraa näitä tutkimustuloksia.

Suomi lukee 2023 -tutkimus löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Reino Lantto