Ihmelääke

18.6.2019Kirjoittaja: Miika PeltolaKuva: AdobeStockJulkaistu lehden numerossa 4/2019
Tutkimusten mukaan kirjojen lukemisella on useita positiivisia vaikutuksia ihmisten elämään. Kuvassa nuoli ylöspäin tarkoittaa kyseisen kohdan kasvua tai paranemista, nuoli alaspäin tarkoittaa sen sijaan asian vähenemistä.

Pidentää elinikää. Parantaa muistia. Parantaa keskittymiskykyä. Vähentää stressiä. Ehkäisee syrjäytymistä. Kirjojen lukemisella on paljon tutkittuja myönteisiä vaikutuksia. Kannattaisiko niistä kertoa kirjojen kansissa, kuten terveysvaikutuksista vitamiinipurkeissa?

Kannan lähes aina mukanani kirjaa. Luen kirjoja töissä, kahvilassa, junassa ja bussissa. Luen puiston penkillä, luen mökin kuistilla, luen järven rannalla, luen kotona. Kotona luen sohvan nurkassa, pöydän ääressä tai sängyssä maaten ennen unia.

Katselen toimistolla ympärilleni. Kirjoja on joka puolella. Työpöydälläni on tällä hetkellä kuusi kirjaa. Sivutasolla näyttäisi olevan toistakymmentä. Yhteisen työtilan kirjahyllyssä on satoja kirjoja. Muistelen, että työtilan keittiössä on vino pino. Vessassakin on vielä muutama kirja.

Pidän kirjoista esineenä. Ne ovat kauniita ja tuttuja. Pidän kirjojen sisällöstä. Opin ja oivallan uutta sekä tieto- että kaunokirjoista. Kirjat tuovat elämääni merkitystä ja rauhaa.
Tuntuu, että kirjat edistävät hyvinvointia ja terveyttä, mutta onko se yleisesti totta?

 

Erilaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tuotteita markkinoidaan ja myydään myönteisillä terveysväittämillä: Ylläpitää vastustuskykyä. Auttaa vähentämään ryppyjä. Edistää limakalvojen uusiutumista. Auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.

Yllä olevat lauseet on otettu eri superfoodien, lisäravinteiden ja kasvorasvojen markkinoinnista.

Tutkimusten mukaan myös kirjojen lukemisella on positiivisia vaikutuksia ihmisten elämään ja terveyteen. Kannattaisiko myös kirjoja markkinoida tutkittujen hyötyjen kautta? Voisiko niistä kertoa kirjojen kansissa, kuten vitamiinipurkin etiketissä? Tai pitäisikö kirjoja myydä apteekissa? Tuosta purkki D-vitamiinia ja Kari Hotakaisen Ihmisen osa, joka on 100-prosenttista kirjallisuutta hyvin imeytyvässä muodossa.

Tutkimuksen tulos oli, että mitä enemmän henkilö luki kirjoja, sitä kauemmin hän säilyi hengissä.

 

Suomessa ravintolisiä saa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan markkinoida vain Euroopan elintarvikeviranomaisen arvioimilla ja Euroopan yhteisön hyväksymillä ravitsemus- tai terveysväittämillä. Siis esimerkiksi kalsiumista näin: “Sisältää kalsiumia” tai “Kalsium on välttämätön lasten luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle”. Niillä ei saa sanoa olevan sairauksien ehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen liittyviä ominaisuuksia.

Lääkevalmisteet sen sijaan ovat sairauden tai sen oireen parantamiseen, lievittämiseen tai ehkäisemiseen tarkoitettuja valmisteita, joten niiden kohdalla väitteet voivat olla tarkempia.

Kirjat ja lukeminen eivät tietenkään ole lisäravinteita tai lääkkeitä, vaikka vaikutukset olisivatkin samansuuntaisia. Hyötyjen lisäksi kirjojen haitat ovat varmaan varsin maltilliset: klassikkoromaanin vaarallisin sivuvaikutus taitaa olla käyttäjän yleissivistyksen lisääntyminen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tarjoaa ohjeet tuotteiden markkinointiin. Viraston sivuilla kerrotaan, että “mainostajan on pystyttävä todistamaan markkinoinnissa käyttämänsä tosiasiaväitteet oikeiksi”. Väitteiden pitää perustua esimerkiksi puolueettomiin ja luotettaviin selvityksiin, tutkimuksiin, tilastoihin, testeihin tai mittauksiin.

Mitä enemmän tutkittavat olivat lukeneet kirjoja varhaisessa keski-iässä, sitä vähemmän Alzheimeria aiheuttavaa amyloidia oli seuranta-aikana kertynyt aivoihin.

Mainoksessa on kerrottava myös se, kuka on tehnyt tutkimuksen ja missä, jos kyseessä on kotimainen tutkimus. Ulkomainen tutkimus tulisi taas tarjota kuluttajille luettavaksi, koska sen etsiminen itse voi olla hankalaa.

Onneksi kirjoista ja lukemisesta löytyy paljon tutkimusta, jota voisi hyödyntää niiden markkinoinnissa.

 

Neurologi Markku T. Hyypän Ikääntyvän muistikirjan (Duodecim, 2018) mukaan lukemisen vaikutusta lukijan hyvinvointiin, terveyteen, eloonjäämiseen ja kognitioihin, kuten muistamiseen ja oppimiseen, on viime vuosina alettu tutkia paljon ja tieteelliset vaatimukset täyttäen.

Suomalaisista seitsemänkymmentä prosenttia on edellisen vuoden aikana lukenut kirjan. Päivittäin kirjaa lukee noin kaksikymmentä prosenttia kansasta. Suomalaisten lukemat ovat korkeampia esimerkiksi yhdysvaltalaisiin verrattuna. Ihan hyvä, mutta ehkä meidän kannattaisi lukea enemmän.

Hyyppää esittelee Yalen yliopiston tutkimuksen, jossa tutkittiin lukemisen vaikutusta eloonjäämiseen. Tutkimuksessa otettiin huomioon muut terveyteen vaikuttavat tekijät, joten lukemisen vaikutus oli saatu eristettyä. Tutkimuksen tulos oli, että mitä enemmän henkilö luki kirjoja, sitä kauemmin hän säilyi hengissä. Paljon lukevan elinkaari oli 23 kuukautta pidempi kuin ei-lukijan. Se on Hyypän mukaan enemmän kuin mitä ruokavalio tai liikunta saavat aikaan. Myöskään lukemalla aikakauslehtiä tai sanomalehtiä ei saatu yhtä hyviä tuloksia. Kirjojen suojaava vaikutus toimii sukupuolesta, varallisuudesta, koulutuksesta tai terveydentilasta riippumatta.

Toisena tutkimuksena Hyyppä nostaa esiin vastaavan israelilaisen tutkimuksen. Sen tulos oli, että päivittäin lukevat 70-vuotta täyttäneet miehet säilyivät kahdeksan vuoden aikana merkittävästi pidempään hengissä kuin ne, jotka eivät lukeneet. Lukeminen toi monta vuotta lisää elinaikaa.

Voidaan siis sanoa, että kirjojen lukeminen pidentää elinikää.

 

Ikääntyvän muistikirjan mukaan kirjojen lukuharrastus näyttäisi vähentävän Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin sairastumista. Erään tutkimuksen mukaan, mitä enemmän tutkittavat olivat lukeneet kirjoja varhaisessa keski-iässä, sitä vähemmän Alzheimeria aiheuttavaa amyloidia oli seuranta-aikana kertynyt aivoihin.

Myös toiminnallisen aivokuvantamisen avulla on voitu kartoittaa aivojen toimintaa ennen ja jälkeen kirjan lukemisen. Tutkimukset osoittivat, että kaunokirjallisuuden lukeminen lisäsi aivoverkoston yhteyksiä niillä aivojen alueilla, jotka toimivat muistin ja mielikuvien alustoina. Kaunokirjallisuuden lukeminen siis aktivoi aivojen verkostoyhteyksiä eri muistiin liittyvillä alueilla. Yhteyksien lisääntyminen liittyi erityisesti tilanteisiin, joissa lukija samastui romaanin hahmoihin.

Voidaan siis varovasti väittää, että kirjojen lukeminen edistää ja auttaa muistin toimintaa.

Ota kirja mukaan kesälomalle. Kirjan lukeminen rauhoittaa, vähentää stressiä ja lisää hyvänolon tunnetta.

Olen käyttänyt Amazon-verkkokaupan Kindle Paperwhite -lukulaitetta useiden kirjojen lukemiseen. Olen yrittänyt lukea kirjaa läppärin ruudulta. Paria kirjaa olen tavannut iPhonella.

En ole vielä kohdannut paperista ja painettua kirjaa parempaa käyttöliittymää lukemiseen. En tarvitse paperisen kirjan avaamiseen salasanaa, eikä se tarjoa minulle linkkiä muualle. Voin keskittyä itse kirjaan. Tunnen sormissani, missä kohtaa kirjaa olen menossa ja näen, kuinka paljon sitä on jäljellä. Painettu kirja ei hohda eikä peilaa.

Kirjassaan Hyyppä pohtii sitä, miksi kaunokirjojen myönteinen vaikutus kognitioiden tehostamisessa on suurempi kuin tietokirjoilla, lyhyillä teksteillä tai digitaalisilla lukualustoilla.

Hän arvioi, että romaanin lukeminen aktivoi aivot ja mielen jäljittelemään ulkoisen todellisuuden tapahtumia. Lukija oppii ymmärtämään paremmin omia ja toisten mielentiloja – ihmisten kyky samaistua kanssaihmisiin ja ympäristöön on tuiki tärkeä osa elämää. Kaunokirjaa lukemalla ihminen kokee läheisyyttä ja sosiaalista läsnäolon tunnetta.

Toinen pohdittava asia on se, miksi painettujen kirjojen lukeminen on parempi kuin sähköisen lukualustan käyttäminen. Hyyppä arvelee, että jo sivujen kääntäminen antaa aivoille tuttuudessaan myönteisen ärsykkeen. Kirjan ulkoasu ja muu kokonaisuus vilkastuttaa näköjärjestelmän toimintaa. On myös huomattu, että paperi on parempi tausta lukemiselle kuin lukualustojen taustavalo, joka estää esimerkiksi nukahtamishormonin erittymistä.

 

Parnasso-lehdessä 3/2018 julkaistussa jutussa Hyyppä tiivistää kirjansa sanomaa ja kirjoittaa, että lukutaidolla ja lukemisella on myönteisiä vaikutuksia muistamiseen, hoksaamiseen, ymmärtämiseen, päättelykykyyn, oppimiseen ja osaamiseen.
Näiden lisäksi Hyyppä nostaa esiin kaksi tärkeää kokonaisuutta: Lukeminen kehittää tunne-elämää ja sosiaalisuutta. Kirjan lukeminen rauhoittaa, vähentää stressiä ja lisää hyvänolon tunnetta.

Artikkeli päättyy lauseeseen: “Lukeminen muuttaa aivot ja pitää hengissä.” Kyseessähän on oikea ihmelääke!

 

Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta 2017 -tietopaketin mukaan lukutaito ehkäisee syrjäytymistä.

Eurostatin tilastojen mukaan lähes kuusitoista prosenttia suomalaisista 20–24-vuotiaista nuorista on kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Lukukeskuksen mukaan yksi tehokkaimpia syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä on opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen. Lukumotivaatio ja -into ovat siis tärkeitä tekijöitä. Tutkimuksissa onkin todettu, että ihmiset, jotka lukevat enemmän, saavuttavat todennäköisemmin korkean koulutustason ja menestyvät työelämässä. Lukutaidon taso yhdistyy myös yleiseen elämässä menestymiseen. Samalla lukutaito on myös yksi demokratian toteutumisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäjistä.

Voidaankin sanoa, että lukeminen auttaa sekä yksilöä että yhteiskuntaa menestymään.

Kaunokirjaa lukemalla ihminen kokee läheisyyttä ja sosiaalista läsnäolon tunnetta.

 

Toinen Lukukeskuksen raportin kohta kertoo, että lukemisella on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Tarinan hallintaa vaativa lukeminen kehittää sosiaalisia taitoja, viestintä- ja empatiakykyä ja parantaa keskittymiskykyä.

Raportissa kerrotaan, että Sussexin yliopiston tutkimuksen mukaan lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa. Kuuden minuutin lukemisen jälkeen lihasjännitys vähentyy ja syke laskee. Vaikutus on sama sekä kauno- että tietokirjan lukemisella ja sanomalehdellä. Lukemisen rentouttava vaikutus myös edesauttaa unta.

Lukemisen rentouttavaa vaikutusta on helppo itse kokeilla. Huomaan, että minulle rentoutumiseen riittää lyhyempikin lukuaika.

 

Vaellan kirjastossa. Katselen, mitä kirjoja henkilökunta on laittanut esiin ja mitä muut lainaajat ovat juuri palauttaneet. Tunnelma kirjastossa on hiljainen ja rauhallinen.

Täällä on mukava olla. Kukaan ei hoputa minnekään, eikä taustamusiikki tahdista “shoppailua”. Ajattelen, että kirjasto on tärkeä laitos, kulttuurin vaalija ja tasa-arvon lisääjä. Se taitaa olla vielä paljon muutakin.

Lukemisessa on sekin hyvä puoli, että sen ei tarvitse maksaa. Vähävarainen voi tuskin ostaa kalliita superfoodeja ja uusimpia hyaluronihapposeerumi-ihonhoitotuotteita, mutta kaikki lukemisen hyödyt saa käyttämällä kirjastokorttia.

Hyyppä esittelee Parnasso-lehden jutussaan japanilaista tutkimusta, jossa maan prefektuurien eli hallintoalueiden kuolintilastot laitettiin järjestykseen kirjastolaitoksen aktiivisuuden perusteella. Aktiivisuus määriteltiin yhteisindeksillä, joka käsitti määrärahat sekä kirjastokorttien, kirjastonhoitajien, lainausten ja lainaajien lukumäärät. Tutkimuksessa otettiin huomioitiin myös muut ihmisten kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi ikä, sukupuoli, tupakointi ja alkoholin käyttö, jotta ne eivät vaikuttaisi tuloksiin. Tutkimuksen tuloksena oli, että “missä aktiivisimmin toimiva kirjasto, siellä pitkäikäisin väestö”.

Suomessa aluehallintovirastot, opetus- ja kulttuuriministeriö ja kirjastot toteuttivat yhdessä Taloustutkimus Oy:n kanssa kirjastojen valtakunnallisen asiakaskyselyn huhtikuussa 2018. Vastaajia oli lähes 30 000.

“Asiakkaiden käsitys kirjastojen palveluista on hyvin positiivinen. Asiakkaiden kokonaisarvosana (asteikko 4–10) kirjastoille oli 8,80 eli kouluarvosanoilla kiitettävä. Tuloksista voidaan päätellä, että kirjastolla on huomattava vaikutus kirjastonkäyttäjän elämään”, kyselyn tiedotteessa kerrotaan.

Kyselyn merkittävin tieto on se, että 85 prosenttia vastaajista kokee, että kirjasto on parantanut heidän elämänlaatuaan erittäin tai melko paljon.

Tiedämme siis, että myös kirjasto pidentää ikää ja parantaa elämänlaatua.

Samaa uskon myös kirjakaupoista ja antikvariaateista. Kuten kirjastoissa, myös kirjakaupoissa on mukavan seesteinen tunnelma. Tutkin usein uutuuksia ja selaan alelaareja. Kirja on usein heräteostos, joka ei harmita jälkikäteen.

Tutkimusten perusteella kirjan ostamista voisikin ajatella enemmän investointina tulevaisuuteen kuin kuluna.

Kuuden minuutin lukemisen jälkeen lihasjännitys vähentyy ja syke laskee.

 

Lukutaito on mielen supervoima, julistaa opetusministeriön Lukuliike. Tutkimusten mukaan näin taitaa tosiaan olla. Myös vanha mainoslause “lukeminen kannattaa aina” pitää yhä paikkansa. Tosin se taitaa olla vielä ajankohtaisempi kuin aikaisemmin. Siksi uskon, että kirjoja kannattaisi markkinoida yllä esitettyjen tutkittujen hyötyjen kautta ja niistä olisi hyvä kertoa kirjojen kansissa.

Muista kuitenkin, että kirjat eivät korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eivätkä terveitä elämäntapoja.



Tämä artikkeli on julkaistu Print&Media-lehdessä kesäkuussa 2019, nro 4/2019. Print&Median koko arkisto on luettavissa Lehtiluukusta.