Ihan insinööri

14.11.2018Kirjoittaja: Miika PeltolaKuva: Ilari PousiJulkaistu lehden numerossa 7/2018

Anu Ahola johtaa UPM:n sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperitoimintoja. Vaikka paperin kysyntä laskee, Aholan hymy ei hyydy.

Anu Aholaa arveluttaa.
”Mietin aamulla, että toivottavasti en tuota pettymystä, koska olen ihan tylsä insinööri. Toki olen siitä ylpeä, mutta ei minusta millekään kiiltävälle paperille juttua saa.”

Samalla häntä hymyilyttää ja naurattaa. Kyllä tästä juttu saadaan, ajattelen. Painetaan se sitten vaikka silkkipaperille.

”Olen hyvin substanssiorientoitunut. Kaikki vähänkin hypeen liittyvä hirvittää. Enkä todellakaan ole 140 merkin kannattaja. En pysty käymään merkittävää keskustelua Twitterin kautta.”

Tässä jutussa on noin 14 000 merkkiä. Se riittänee, joten mennään substanssiin.

 

Anu Ahola
Syntynyt 1965

Asuu
Espoossa

Koulutus
Teknillinen korkeakoulu, tuotantotalouden diplomi-insinööri. Helsingin kauppakorkeakoulu MBA.

Työ
UPM:n sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperitoimintojen johtaja.

Harrastukset
Liikunta, mökkeily, lukeminen.

Anu Ahola on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Aholan insinööreys on sisäisen motivaation synnyttämää.

”Olen aina ollut hyvä ja kiinnostunut matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Se on se linkki, miksi pyrin Otaniemeen opiskelemaan. Kiinnostus teollisuuteen ei ole mitään suvun perintöä.”

Hän opiskeli TKK:lla pääaineenaan tuotantotaloutta ja syventyi paperitekniikkaan. Opinnot lisäsivät kiinnostusta prosessiteollisuuteen. Toisaalta teollisuus kiinnosti myös siksi, koska kuluttajaliiketoiminta ei kiinnostanut.

”Teollisuus oli kauhean luontevaa. B-to-C-bisnekseen on aina liittynyt niin paljon pelottavaa hype-elementtiä, että en olisi ikinä uskaltanut mennä sellaiseen paikkaan heti töihin.”

Aholan työura alkoi Pöyryllä vuonna 1992, jossa hän oli noin kolmetoista vuotta.

”Se oli perinteinen konsultin ura, jossa kasvoin portaalta toiselle principaliksi asti. Ensin räpistelin exceleitä analyytikkona, sitten vastasin aina isommista kokonaisuuksista, kunnes rupesin vetämään projekteja omalla tiimillä. Olin myös vuoden New Yorkissa töissä.”

Kaikki vähänkin hypeen liittyvä hirvittää. Enkä todellakaan ole 140 merkin kannattaja.

Projektit liittyivät monipuolisesti metsäteollisuuteen.

”Oppimiskäyrä oli konsulttitoiminnassa valtavan nopea. Näin globaalista perspektiivistä paljon teollisuuteen ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä ja ilmiöitä. Sitten siellä oppi tekemään töitä: hahmottamaan mikä on olennaista, hyppäämään kireällä aikataululla uuteen asiaan, toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja käyttämään istumalihaksia.”

Pöyryltä ura vei pariksi vuodeksi Nokialle.

”2000-luvun alkupuolella alkoi tuntua, että ’ei tää metsäteollisuus muutu’. Ala oli ollut pitkään hinkkaavassa vaiheessa. Minulle tarjoitui mahdollisuus mennä Nokialle tekemään töitä ihan toisesta perspektiivistä.”

Nokialla Ahola vastasi matkapuhelinliiketoiminnan markkinointirahojen allokaatiosta.

”Pelkästään Mobile Phonesissa käytettiin noin miljardi euroa vuodessa markkinointiin, eikä siellä ollut systemaattista ajattelua siitä, miten sitä allokoidaan. Menin tekemään sitä systeemiä.”

Pöyryllä Aholalle oli kertynyt kokemusta vastaavista allokaatiohankkeista, koska metsäteollisuus on kapitaali-intensiivinen ala. Raha-allokaatiolla tarkoitetaan yksinkertaistaen sitä, että mihin rahaa laitetaan, mihin sitä ei laiteta ja millä perusteella jako tehdään.

Olen tarkka siitä, mitä kalenteriin tulee. Sitten teen tunnollisesti sen, mitä kalenterissa lukee.

Aholan mukaan monien investointipäätösten tueksi on paljon analyysimenetelmiä ja dataa, mutta markkinoinnin apuna oleva tieto on usein ohutta.

”Pohdimme paljon millaisia numeerisia kriteereitä voimme käyttää allokaatiossa. Se oli todella mielenkiintoista ja avasi silmäni sille, miten markkinointimixin päätöksiä tehdään ja millainen rooli erilaisilla markkinointikanavilla on. Siitä on hyötyä nykyisessä hommassani.”

 

Vuonna 2007 Ahola siirtyi takaisin metsä- ja paperiteollisuuden pariin, kun UPM:ltä otettiin häneen yhteyttä.

”Tuntui, että jos joku firma pystyy muuttumaan, se on UPM. Se sai minut palaamaan alalle. Täällä ei mennä pelkällä hypellä, vaan substanssiakin on.”

No onko UPM muuttunut?
”Kyllä on. Meillä on paljon uusia liiketoimintoja ja mietimme eri tavalla, mistä arvomme tulee. Olemme tehneet paljon investointeja, jotka tukevat uutta liiketoimintaportfoliota. Toisaalta myös johtamis- ja yrityskulttuuri on muuttunut paljon. Muutoksen elementit olivat jo olemassa, kun tulin tänne kymmenen vuotta sitten, mutta toki muutosten toteutuminen kestää hirveän kauan.”

Ahola on alusta asti uskonut UPM:n arvoihin ja visioon, joka tiivistyy UPM:n uudessa brändilupauksessa: UPM Biofore – Beyond Fossils. UPM:n kotisivuilla sen kerrotaan tarkoittavan, että ”me uskomme tulevaisuuteen, joka ei ole riippuvainen fossiilisista raaka-aineista.” Visio kuulostaa hyvältä, mutta kuinka sinne päästään?

”Olennaisinta on hahmottaa nykytilanne: Miten asiat oikeasti ovat, eikä sitä miltä ne näyttävät. Mikä liiketoimintaympäristömme oikeasti on, ja mikä asemamme siinä.”

Kun nämä asiat ymmärtää, toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen kohti visioita on paljon helpompaa.

Yksi konkreettinen esimerkki nykytilanteen hahmottamisesta on oikea hinnoittelu. Yrityksen pitää oikeasti tietää mikä on kysynnän ja tarjonnan tasapaino.

”Miten hinnoittelet ja missä vaiheessa on hyvin paljon siitä kiinni, miten asiat oikeasti ovat. Strategiassa on paljolti kysymys siitä, mikä on oikea ajoitus.”

 

UPM:n Communication Papers -yksikkö on jaettu kahteen osaan: News & Retail ja Magazines, Merchants & Office. Ahola on News & Retail eli sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperitoimintojen johtaja.

”Meidän puolen liikevaihto on sellainen 1,7 miljardia euroa ja porukkaa on töissä 3000.”

Aika isoja lukuja. Onko sinulla kiire?
”Kyllähän kiireen tuntu tulee aina välillä. Se on nolo tunnustaa, koska se on priorisoinnin puutetta. Esimerkiksi matkustelu tuo kiireen tunteen, koska matkustusaika on aika tehotonta ajankäyttöä. Toki on tarpeellista nähdä ihmisiä kasvokkain. Yksi iso osa jokaisen ihmisen, mutta erityisesti johtajien elämää on se, että pitää kokoajan haastaa oman ajankäytön priorisointia.”

Aholan tärkein apuväline onkin kalenteri. ”Olen tarkka siitä, mitä kalenteriin tulee. Sitten teen tunnollisesti sen, mitä kalenterissa lukee.” Aholan päivän viimeinen kalenterimerkintä on yleensä viiden kuuden aikaan. Uniin työt eivät tule.

”Nukun tosi hyvin ja nukkuminen on kyllä hyvin olennainen osa elämää.”

Mitkä muut asiat toimivat työn vastapainona?

Hyvin todennäköisesti tämän liiketoiminnan liikevaihto jatkaa laskuaan, mutta voi se silti olla kannattaa vielä hyvin pitkään.

”Liikun paljon kalenteriini nähden, vaikka en ole mikään triathlonisti. Harrastukset ovat todella tärkeitä toipumisen ja mielenvirkeyden kannalta. Niissäkin olen tylsä: perhettä, liikuntaa, ystäviä ja mökkeilyä. Luen kirjallisuutta. Se on loistava tapa jäsentää maailmaa.”

Kukas on tämän hetken suosikki?
”Kari Hotakainen. Sen takia luinkin viimeksi Hotakaisen kirjan Kimi Räikkösestä, vaikka en olisi ikinä muuten lukenut Kimistä kirjaa. Ei se kyllä Hotakaisen paras kirja ole. Ihmisen osa, se on paras.”

 

Ahola johtaa 3000 ihmisen yksikköä. Mitä on johtaminen?

”Johtaminen on tapa saada asioita aikaan yhdessä. Käytännön näkökulma, missä UPM on muuttunut, on se, että organisaatio on madaltunut ihan huomattavasti.”

Aholalla on kaksitoista suoraa alaista yhdeksässä eri paikassa. Johtajan ominaisuuksistaan hän nostaa yhden ylitse muiden: hän on hyvin saatavilla.

”Se on paljon sparraamista, coachaamista, yhdessä tavoitteiden asettamista ja being available. Eri ihmisten kanssa tehdään töitä eri lailla. Johtajalta vaaditaan, että osaa ottaa kunkin ihmisen ominaispiirteet huomioon.”

Yleisesti taidetaan ajatella, että muutoksen johtaminen ei ole helppoa. Miten muutos on ylipäätään saatu aikaan organisaatiossa, joka on valtava ja vielä hyvin perinteisellä alalla?

”Se tulee monesta asiasta. Täytyy olla hirveän vahva ja uskottava visio. Tarvitaan selkeä näkemys siitä, mikä maailma on ja mikä meidän osamme siinä. Sitten tarvitaan oikeanlainen liiketoimintarakenne. Meillä on hyvin toimiva ratkaisu, joka näkyy tuloksissa. Sen jälkeen se on jatkuvaa kommunikaatiota ja hierarkian alentamista. Joka päivä tehdään paljon pieniä päätöksiä, joten valta ja vastuu täytyy olla laajalle jaettu. Tarvitaan myös kriittinen massa ihmisiä, jotka uskovat visioon ja arvoihin. Eihän tämä pysy yllä, jos muutosta ei ylläpidä. Se vaatii joka päivä näiden asioiden kertaamista ja oletusten tarkistamista.”

Ahola onkin miettinyt, mitkä asiat työelämässä ovat sellaisia, joita ihmettelemme kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.

”Nyt nauretaan metsäteollisuuden kosteita lounaita tai miten päätöksiä tehtiin saunassa juovuspäissään. Luulen, että parinkymmenen vuoden päästä nauramme sille, kuinka paljon kyykytimme ihmisiä it-järjestelmien edessä. Tai sille kuinka paljon ihmiset matkustelivat. Näissä teknologia tulee auttamaan ja päätön suhaaminenkin loppuu.”

Paperiton toimisto ei tullutkaan. ”Uskoimme paperittomaan toimistoon sekä talon sisällä että erityisesti paperin kysynnän kannalta. Kopiopaperin kysyntä on kuitenkin laskenut vähiten kaikista paperilajeista Euroopassa”, sanoo Anu Ahola.

 

Paperi on Aholalle chillausmedia. Sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat ovat media, joka auttaa keskittymään siihen, mitä niissä sanotaan.

Paperin rooli UPM:llä on iso, vaikka perinteiselle paperille ei ole luvassa kasvua. Se on edelleen noin 45 prosenttia UPM liikevaihdosta.

”Tämä bisnes ei kasva, mutta tätä kassavirtaa UPM tarvitsee. Emme voi trendille mitään.”

Toisaalta Ahola näkee paperin kysynnän laskussa paljon nyansseja.
”Strategiamme taustalla on se, että pitää tietää miten asiat ovat, eikä se miltä ne näyttävät. Paperin kulutuksessa on hurjasti maantieteellisiä ja loppukäyttöeroja.”

Esimerkkinä Ahola mainitsee, että Euroopassa paperin käyttö sanomalehdissä laskee eniten, mutta suoramarkkinoinnissa vain vähän, Saksassa jopa kasvanut. Kirjapaperin menekki maailmassa ja jopa Euroopassa on taas kasvanut. Tuntemalla laskevan trendin nyanssit voi lieventää laskun määrää.

”Hyvin todennäköisesti tämän liiketoiminnan liikevaihto jatkaa laskuaan, mutta voi se silti olla kannattaa vielä hyvin pitkään.”

Tilanteen tuntemus mahdollistaa myös sen, että osa paperikoneista voidaan valjastaa tekemään jotain toista tuotetta. Muutamassa UPM:n myymässä tehtaassa onkin vaihdettu tuotanto esimerkiksi sanomalehtipaperista aaltopahvin raaka-aineisiin.

Ei se paperi taida olla ihan heti mihinkään menossa.

”Pelkästään Euroopan tasolla graafisen paperin kulutus on noin 30 miljoonaa tonnia vuodessa. Se pitää monta paperikonetta pystyssä vielä monta vuotta. Globaalisti kokonaiskysyntä on noin 115 miljoonaa tonnia. Saa kyllä mennä monta vuosikymmentä eteenpäin ennen kuin paperi on hävinnyt. Ja uskon, että paperille jää rooli.”

Ahola mainitsee, että paperilla on tutkimusten mukaan mediana edelleen luottamusta ja uskottavuutta herättävä asema. Ihmiset uskovat moninkertaisesti enemmän sanomalehdessä olevaan uutiseen kuin Facebookissa julkaistuun.

”Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia ajasta, jonka ihminen lukee sanomalehteä on jakamatonta. Silloin ihminen ei tee mitään muuta. Ei ole kovin montaa muuta mediaa, mihin ihminen keskittyy niin paljon.”

Myös markkinoinnissa paperi on pitkäkestoinen.

”Keittiön pöydällä lojuva mainos on hyvä muistutus pitkään. Paperilla on tällaisia hyviä ominaisuuksia, jotka auttavat lieventämään kysynnän laskua.”

Ahola kertoo myös yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jossa oli selvitetty monimutkaisten asioiden oppimista diginatiivien opiskelijoiden keskuudessa.

”Kompleksisten asioiden oppiminen ja ymmärtäminen on helpompaa, kun ne ovat paperilla. Tulos on intuitiivinen, mutta on hienoa, että se on pystytty todistamaan ja vielä nuorten ihmisten keskuudessa.”

Energiatehokkuus on iso juttu. Olemme investoineet pelkästään paperipuolella miljardi euroa uusiutuvan energian tuottamiseen tehtailla.

 

UPM odottaa kasvun tulevan uusista liiketoiminta-alueista. Yrityksen kotisivuilla esitellään kuusi eri liiketoimita-aluetta: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Speciality Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Nämä liiketoiminta-alueet tuottavat mm. biokemikaaleja, biokomposiitteja, biopolttoainetta, sähköä, tarramateriaaleja, paperia, vaneria, sellua ja sahatavaraa.

Bio-etuliitteet kiinnittävät huomion. Uuden brändilupauksen mukaan yritys pyrkii uusiutuviin ja vastuullisiin ratkaisuihin, joilla korvataan fossiilipohjaisia materiaaleja.

”Toteutamme lupausta koko ajan, elämme sitä. Uudet investointisuunnitelmamme ovat vasta alkua. Mahdollisuudet ovat rajattomat, kun katsomme biomassan käyttöä uusin silmin.”

Uusimpina mukaan ovat tulleet toisen polven biodiesel- ja biokemikaalihankkeet. Ensimmäinen biodiesel-laitos avattiin Lappeenrantaan 2014. Kotkaan suunnitteilla oleva biojalostamo olisi kooltaan viisinkertainen. Biokemikaalilaitos on esisuunnitteluvaiheessa.

Ilmastonmuutos ja fossiilipohjaisten materiaalien korvaaminen ovat olleet Aholan mukaan jo pitkään osa yrityksen toimintaa.

”Se on ollut elämäämme jo ennen kuin se oli otsikoissa. Ja tottakai asiakkaat ovat enemmän ja enemmän kiinnostuneita vastuullisuuskysymyksistä.”

UPM pyrkii lisäämään raaka-aineiden käyttötehokuutta, energiatehokkuutta ja käyttämään hyväksi tuotannon jätevirtoja. Esimerkkinä Ahola mainitsee tuhkan, jota syntyy energiaboilereissa ja joka käytetään lannoitteena ja tienrakennuksen raaka-aineena. ”Jo nyt 90 prosenttia tuotantojätteestämme käytetään uudelleen tai kierrätetään. Tavoite on 100 prosenttia.”

”Energiatehokkuus on iso juttu. Olemme investoineet pelkästään paperipuolella miljardi euroa uusiutuvan energian tuottamiseen tehtailla.”

Asiantuntijoiden mukaan metsien hakkuita pitäisi vähentää ja hiilinieluja lisätä runsaasti. Kuinka UPM hoitaa metsiään?

”Olemme aina olleet vastuullisia metsänhoitajia. Kaikki metsämme ovat sertifioituja. Omistamme melkein miljoona hehtaaria metsää. Jokaisen kaadetun puun tilalle istutamme neljä taimea. Istutamme vuodessa noin 50 miljoonaa puuta.”

UPM:n metsät sijaitsevat Suomessa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa, jossa yrityksellä on eukalyptusplantaaseja.

 

Haasteista huolimatta UPM:n tulevaisuus kuulostaa lupaavalle. Mitä ajattelet omasta tulevaisuudestasi?

”Olen kauhean tyytyväinen siitä, mitä minulla on. Jos minulta kysytään, niin jatkan tässä hyväksi havaitulla strategialla ja porukalla. Ei minulla ole mitään amerikkalaistyylisiä suunnitelmia siitä, että viiden vuoden päästä pitäisi olla sitä, tätä ja kolmatta.”

Entä mitäs loppupäiväsi sisältää?
”Pitääpäs katsoa kalenteria, niin kerron.”
Ahola kaivaa kalenterin kännykästään: ”Tekoälyn soveltamista prosessiteollisuudessa. Sitten meillä on Total Cost of Ownership -hankkeen läpikäymistä. Sitten on Q3:sen tulosvideon tekemistä.”

Veikkaanpa, että videolla Ahola hymyilee. UPM:n liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia ja liikevoitto nousi 20 prosenttia.


 

Tämä artikkeli on julkaistu Print&Media-lehdessä marraskuussa 2018, nro 7/2018. Print&Median koko arkisto on luettavissa Lehtiluukusta.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone