Hyvinvoinnin uudet avaimet

10.6.2020Kirjoittaja: Jarkko HakolaKuva: Anu HedborgJulkaistu lehden numerossa 3-4/2020

Miten hyvinvointivalmentaja näkee korona-ajan vaikutukset ihmisiin, työyhteisöihin ja arvoihin? Muutokset arkeen ovat olleet ja tulevat olemaan isoja. Mutta ehkä muutoksia on tarvittukin.

Nina Strang teki itse ison muutoksen jättäen taakseen vanhan uransa markkinointiviestinnän parissa ja otti uuden suunnan hyvinvointivalmentajana yrityksille ja yksityishenkilöille. Strang perusti Kanssamatkaaja-yrityksensä viime vuonna.

Nina Strang teki vuosikausia työuraa markkinointiviestinnän, tiimien johtamisen ja asiakassuhteiden hoitamisen parissa, kunnes löysi hiljattain uuden elämäntehtävänsä työhyvinvoinnin ja ihmisten hyvinvointivalmennuksen parista. Strang haluaa auttaa yrityksiä menestymään, ihmisiä kukoistamaan ja löytämään omat vahvuutensa ja oman parhaan itsensä.

Koronavirus on kohdellut ihmisiä ja yrityksiä eri tavoin. Halusimme kysyä Ninalta, miten tähän kaikkeen tulee suhtautua ja mitä opittavaa meillä on.

Miten työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa positiivisesti korona-aikana?
– Työhyvinvointiin vaikuttavat mm. organisaatio, johtaminen, työyhteisö, itse työ sekä yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Haastavina aikoina, kuten nyt korona-aikana, johtamisen merkitys korostuu entisestään. Kun epävarma ja kaoottinenkin tilanne on päällä, on johdon ja esimiesten tehtävänä tuoda selkeyttä ja turvallisuutta tekemiseen, ja ennen kaikkea olla läsnä. Kun työntekijän oma rooli, toimenkuva, vastuut ja tavoitteet uudessa tilanteessa ovat selvillä, luo se jo itsessään turvallisuuden ja tilanteen hallinnan tunnetta. Se, että esimies on helposti saavutettavissa kaikille työntekijöille, vaikkakin ehkä vain virtuaalisesti, rakentaa myös turvallisuutta.

– Myös viestinnän merkitys on entistäkin tärkeämpi yrityksen ilmapiirin ja yhteisöllisyyden kannalta; se että asioista viestitään avoimesti, ja että kaikki työyhteisössä saavat samat tiedot. Luottamusta lisää usein myös se, että johtokin uskaltaa sanoa, että ei tiedä. Työhyvinvointi ei ole pelkästään johdon vastuulla, vaan jokainen työyhteisön jäsen vastaa siitä omalta osaltaan. Hyvä kysymys, mikä silloin tällöin kannattaa itselleen esittää, on ”mitä tulee huoneeseen, kun minä saavun huoneeseen?”. Vaikka huone olisi tässä tapauksessa virtuaalipalaveri, niin myös sen ilmapiiriin pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan.

Mitä voisimme tehdä työyhteisön sisällä, jotta saisimme toisistamme voimia koronan keskellä?
– Osaamisen ja tiedon jakaminen työyhteisön sisällä on todella tärkeää, ja ennen kaikkea niiden auttaminen, jotka eivät ehkä ole yhtä sinut uuden tilanteen kanssa. Olipa kyseessä sitten etätyö tai työpaikalla tehtävä työ, kaikki eivät sopeudu yhtä nopeasti muutoksiin (uudet ohjelmat, ajanhallinta, verkkopalaverit, uudet toimintatavat jne).

– Tämä aika herättää valtavasti tunteita, jotka ovat usein outoja ja vieraita. Puhukaa niistä, jakakaa niitä muiden kanssa. On usein helpottavaa huomata, ettei olekaan ainoa joka näin ajattelee ja tuntee. Tunteista puhuminen ja niiden jakaminen edellyttää työyhteisöltä luottamuksellista ja turvallista ilmapiiriä, jonka rakentamiseen kaikki voivat omalla tekemisellään vaikuttaa. Yhteistä tekemistä voi kehittää virtuaalisestikin.

Graafisella alallakin jotkut yritykset ovat ajatelleet liiketoimintaansa out of the box ja kehittäneet uudenlaisia tuotteita. Miten tällaista ajattelua voisi kehittää?
– Nykytilanne on pakottanut ajattelemaan laajasti ja innovatiivisesti. Miksi sen pitäisi loppua, kun palataan ”normaaliin”? Kehitystyössä ja suunnittelussa on varmasti jouduttu etenemään epätavallisia reittejä, ehkä niitä voisi ja kannattaisi ottaa käyttöön myöhemminkin muunlaisissa tehtävissä. Kannattaa varmasti istua yhdessä alas ja käydä ajatuksella läpi korona-aikana syntyneet ideat ja uudenlainen tekeminen: Mistä se idea lähti, miten idea jalostui, miten suunnittelu meni, mitä tehtiin uudella tavalla, missä kohtaa tuli esteitä, keneltä saimme apua. Mitä tästä opimme, mitä hyötyä kaikesta tästä voisi olla tulevaisuuden tekemisessä?

– Kannattaisi myös miettiä sitä, että miten yrityksessä mahdollistetaan tulevaisuudessakin ideoiden ja parannusehdotusten luominen ja kehittäminen. Miten ne saadaan tuotua esille? Onko meillä niin luottavainen ilmapiiri, että kaikki uskaltavat ideoitaan ehdottaa? Kehittäkää kanavia joiden kautta ideoita ja parannusehdotuksia voi tuoda helposti tietoon ja yhdessä jalostettaviksi.

Luottamusta lisää usein myös se, että johtokin uskaltaa sanoa, että ei tiedä.

Miten jatkaa työpaikoilla korona-ajan jälkeen?
– Työarki palaa ennemmin tai myöhemmin, mutta se arki voi olla aika lailla erilaista kuin ennen koronaa. Tämä on kuitenkin ollut niin poikkeuksellista aikaa, että ei kannata yrittää vain palata takaisin siihen mihin jäätiin. Kokemuksista ja tunteista täytyy voida puhua, ja niitä täytyy voida jakaa työkavereiden kesken. Vaikka rajoituksista päästäisiin, ei koronan uskota häipyvän lopullisesti vielä pitkiin aikoihin, joten se tulee vaikuttamaan työpaikoilla vielä pitkään. Jokainen reagoi tähän tilanteeseen ja epävarmuuden jatkumiseen yksilöllisesti. Tilanne tulee edelleen vaatimaan paljon johdolta ja esimiehiltä myös tunteiden, pelkojen ja epävarmuuden käsittelyn ja vastaanottamisen suhteen. Avoimuutta viestinnässä ja tiedon jakamista ei voi liikaa korostaa.

Paljon lomautuksia ja myös työttömyyttä. Talous on kovilla vielä pitkään. Miten yksilö löytää uskoa parempaan tulevaisuuteen?
– Älä jää yksin! Et todellakaan ole ainoa joka on tässä tilanteessa, eikä siinä ole mitään hävettävää. Ota vastaan työnantajasi tai TE-toimiston lomautetuille ja työttömille tarjoama apu (työnhakuvalmennus, uraohjaus, keskusteluapu, coachaus jne). Ota vastaan ystäviesi ja läheistesi apu. Tilanne aiheuttaa varmasti valtavasti erilaisia tunteita, ja ne kaikki tunteet on ok, älä työnnä niitä syrjään tai piiloon. Puhu tilanteesta ja tunteistasi.

– Lomautus tai työttömyys voivat olla myös mahdollisuus: nyt sinulla onkin aikaa miettiä ja suunnitella. Onko nykyinen tai entinen työsi sitä mitä haluat tehdä jatkossakin? Ovatko työtehtäväsi sellaisia kuin haluaisit, vai olisiko niissä jotain muokattavaa tai parannettavaa? Haluaisitko opiskella jotain uutta, kehittää osaamistasi? Miksi teet sitä mitä teet/teit, onko se työtä mitä haluat tehdä vai oletko vain ajautunut siihen? Mitä oikeasti haluaisit isona tehdä?

– Lomautuksen ja työttömyyden aikana oma asenne ratkaisee paljolti sen, miten vaikeasta ajasta selviää. Asennetta ei voi pakottaa positiiviseksi, mutta siihen pystyy vaikuttamaan monella tavalla, ennen kaikkea omalla sisäisellä puheella: Jos hokee itselleen päivästä toiseen, että ei tästä tule mitään, en saa duunia, taas tulee kuitenkin hylkäys hakemukseen, niin on aika vaikea pitää yllä toivoa. Itselleen positiivisesti puhuminen saattaa kuulostaa naiivilta, mutta kannattaa kokeilla: Mitä jos rupeaisitkin tsemppaamaan itseäsi, kertomaan että olet hyvä ja tärkeä, ja onnistut kyllä. Tsemppilauseita voi vaikka liimailla post it -lapuilla ympäri kotia, niin osuvat silmään silloinkin kun on huonompi päivä.

Useat tekevät töitä kotona ja ovat samalla hoitaneet/opettaneet lapsiaan, tehneet päivän ruuat, kotityöt yms. Miten selvitä kasvaneiden vaatimusten keskellä?
– Ole armollinen itsellesi! Kannattaa priorisoida asioita ja miettiä, että mikä oikeasti on tärkeää tässä tilanteessa. Mikä täytyy tehdä, minkä puolestaan voisi jättää tekemättä kokonaan tai siirtää myöhemmäksi? Otatko kenties kontollesi tehtäviä, jotka eivät sinulle edes kuulu? Voisitko antaa itsellesi luvan vähän laskea rimaa? Ellei riman laskeminen onnistu tai ajatuskin siitä aiheuttaa ahdistusta, niin kannattaa ehkä kysyä itseltään, että kuka tai mikä sen riman niin korkealle asettaa.

– Nyt on ehkä ensimmäisen kerran mahdollisuus miettiä yhdessä, että mistä me tykätään, mitä meidän on kiva tehdä yhdessä. Mikä tuo sinulle ja perheellesi hyvää oloa, mitä juuri nyt haluttaisiin tehdä? Tilanne on uusi kaikille perheenjäsenille, joten ei kannata olettaa, vaan jutella ja kysellä. Etäkoulu ja vanhempien työt asettavat aikatauluja koko perheelle, ja auttavat rytmittämään päivää ja pitämään yllä rutiineja, jotka tuovat turvallisuutta ja rakennetta arkeen.

– Ota tarvittaessa hetki omaa aikaa, jos se vain suinkin on mahdollista: lähde ulos kävelylle, laita kuulokkeet korville ja kuuntele musiikkia tai kirjaa tms. Joka hetki ei tarvitse olla super-äiti tai super-isä.

Millaista apua ammattilaisilta voi saada?
– Monenlaista apua on saatavilla, ja useimmiten sen toteuttamiseen ei vaadita henkilökohtaista kontaktia, vaan virtuaalivalmennus tai -coaching onnistuvat oikein hyvin. Työntekijöiden henkilökohtaisena apuna vaikeassa, uudenlaisessa tilanteessa ja epävarmuuden sietämisessä toimii hyvin esim. coaching tai työnohjaus. Luotettavan valmentajan kanssa pystyy purkamaan omia ajatuksiaan, pelkojaan ja tunteitaan, ja löytämään uusia keinoja ja voimavaroja tilanteessa selviämiseen. Esimiehet ovat usein hankalassa tilanteessa, koska asemansa vuoksi he eivät ehkä pysty jakamaan omia ajatuksiaan ja pelkojaan työyhteisön muiden jäsenten kanssa, vaikka varsinkin nyt juuri sitä tarvitsisivat. Coach tai työnohjaaja voi tässäkin tilanteessa olla korvaamaton apu.

– Työyhteisövalmennuksilla koko työyhteisön tai tiimin kesken pystytään mm. tukemaan työporukan yhtenäisyyttä, hakemaan lisää vahvuuksia tilanteen kestämiseen, parantamaan vuorovaikutusta ja kommunikaatiota, tai vaikka tekemään yhdessä työpaikan pelisäännöt poikkeustilanteeseen. Valmennus auttaa psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa ja erilaisuuden ymmärtämisessä – kaikki eivät reagoi tai ajattele samalla tavalla, kaikkien uhkakuvat ja tunteet eivät ole samanlaisia. Epävarma aika saattaa nostaa pintaan vanhoja uskomuksia omasta osaamisesta, itsetunnosta tai käyttäytymisestä, joiden käsittely yksin tai yhdessä voi tuoda paljonkin helpotusta tilanteen sietämiseen ja työyhteisön toimintaan.

Jos olet miettinyt ja haaveillut jostain muusta, niin kannattaako enää odottaa.

Millaista pysyvää muutosta ennakoisit korona-ajan jättävän ihmisiin?
– Meidät on nyt kaikki pakotettu kohtaamaan ennakoimattomia muutoksia ja sietämään epävarmuutta ihan perusasioidenkin suhteen. Jokainen on joutunut miettimään sitä, mikä oikeasti on tärkeää itselle ja läheisille. Korona on aiheuttanut tämän melkoisen rajulla tavalla, mutta tämä pakollinen mietintäpysähdys on useille, ehkä useimmille meistä, tarpeen. Niin moni meistä on vain mennyt ja suorittanut arkeaan, pysähtymättä ja sen kummemmin ajattelematta. Etätyö on pakottanut yrityksiä ja johtoa katsomaan asioita uudella tavalla, oppimaan uutta ja uusia toimintatapoja, sellaista mitä ei ehkä koskaan muuten olisi tullut tehneeksi. Korona on pakottanut luovuuteen ja innovoimaan. Monissa yrityksissä varmasti mietitään työn tekemistä uusiksi, ja että kannattaako vanhaan tyyliin palata ainakaan kokonaan.

– Perinteisten ammattien arvostus (terveydenhoitoala, kaupat, puhtaanapito jne) on kohonnut, kun on ymmärretty, että ilman näitä peruspuurtajia Suomi ei nyt pyörisi. On ymmärretty julkisen sektorin ja talouden tärkeys, ja se miksi me niitä parjattuja veroja maksamme.

– On jouduttu miettimään arvoja, omia ja yhteiskunnan. Mikä oikeasti on tärkeää minulle, minkä vuoksi toimin, mistä en tingi vaikeinakaan aikoina. Miten tärkeää on vapaus päättää itse omista asioistaan ja tekemisestään.

– Back to basics; erityisesti luonto ja sen merkitys on noussut todella korkealle. Miten valtava rikkaus maamme luonto ja väljästi rakennettu ympäristömme nyt onkaan, kun monessa maassa edes lapset eivät ole saaneet poistua viikkoihin kotinsa ulkopuolelle. Ja perhe ja sen kanssa vietetyn ajan merkitys sekä lisääntynyt vapaa-aika. Haluanko korona-ajan jälkeen palata 12-tuntiseen työpäivään ja nähdä lapsiani hereillä vain viikonloppuisin?

– Korona-aika on opettanut myös itsensä johtamista, varsinkin etätöissä. Siitä on varmasti hyötyä itse kullekin työpaikalle palatessa. Itse-ohjautuvuudesta on puhuttu viime vuosina paljon, mutta käsite ja toteutus on monessa työpaikassa ollut hiukan hukassa. Tämä aika on nyt ollut sen happotestausta monella tapaa, ehkäpä nyt päästään miettimään oikeasti mitä se meillä tarkoittaa. Oman ajankäytön priorisointi, työpäivän tavoitteet ja ajankäyttö, työn ja vapaa-ajan suhde saattavat monella mennä uusiksi – hyvällä tapaa.

Mitä haluaisit sanoa henkilöille/yrityksille, jotka tällä hetkellä miettivät uutta suuntaa?
– Korona on näyttänyt meille, miten nopeasti kaikki voi mennä palasiksi, ja miten epävarmassa maailmassa kuitenkin elämme kaiken teknologiamme, datamme ja suunnitelmiemme kanssa. Tämä tilanne on pakottanut miettimään itseä ja arvoja, sitä mikä oikeasti on tärkeää. Jos olet miettinyt ja haaveillut jostain muusta, niin kannattaako enää odottaa, mitä jos vain lähtisit sitä kohti. Epävarmuuden ja riskien sietämistähän tässä on nyt harjoiteltu jo useampi kuukausi?

– Uudenlaisesta johtajuudesta ja inhimillisen pääoman merkityksestä yrityksissä on puhuttu paljon viime vuosina. Yhä useammassa yrityksessä on ymmärretty se, että työhyvinvointi näkyy myös tuloksessa viivan alla. Yritysten arvot, henkilöstö ja johtaminen ovat viime aikoina olleet kovalla koetuksella, ja nyt olisi tuhannen taalan paikka kääntää yrityksen suuntaa, jos siihen on tarvetta.

Nina Strangin mukaan korona-aika on opettanut myös itsensä johtamista, varsinkin etätöissä. Siitä on varmasti hyötyä itse kullekin.

Tämä artikkeli on julkaistu Print&Media-lehden Voimanumerossa kesäkuussa 2020, nro 3-4/2020. Print&Median koko arkisto on luettavissa Lehtiluukusta.