Laitemyyjästä opettajaksi

Henna Perkinen toimii toisen asteen media-alan opettajana Porvoossa. Hänelle tulevaisuuden tekijöiden motivointi ja valmennus työelämää kohti tuntuu yhteiskunnallisestikin tärkeältä.

Miten olet päätynyt graafiselle alalle ja sitä kautta opettajan tehtäviin?

– Siirryin aikoinaan valokuvauskoulusta digitaalisen kuvankäsittelyn ja painopinnanvalmistajan ammattiopintoihin Porvooseen. Sieltä tie vei ammatillisen kouluttajakoulutuksen jälkeen mediatekniikan insinööriopintoihin Espoo-Vantaan Teknilliseen, ja sieltä väritieteen yliopisto-opintoihin ollessani vaihdossa Lontoossa. Työskentelin freelancerina joitain vuosia ja sitten siirryin laitetoimittaja Xeroxille, jossa työskentelin asiantuntijana ja ratkaisumyyjänä kaupallisen ja teollisen painamisen liiketoimintayksikössä vuosina 2005–2018. Sieltä siirryin Ricohin graafisen teollisuuden yksikköön 2018-2020, josta sitten vaihdoin media-alan opettajan tehtäviin Careeriaan kaksi vuotta sitten.

Mitä kuuluu työnkuvaasi Careeriassa?

– Opetan toisen asteen opiskelijoita media-alan perustutkintoon. Aihealue on todella laaja ja sisältää mm. media-alan yleistietoa, julkaisutuotantoa, kuvankäsittelyä, mediamateriaalien tuottamista eri kanaviin, verkkosivujen valmistusta, animaatiota, striimausta, valokuvausta ja painotuotteen suunnittelua. Opiskelijat tulevat pääosin suoraan peruskoulusta.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

– Tarkistan aamulla viestit ja valmistaudun päivän opetukseen. Opetusta on tyypillisesti klo 9-15 työsalissa, jossa opiskelijat tekevät käytännön tehtäviä ja keskustelemme opiskeltavista aiheista. Teemme myös media-alan sisäisiä asiakastöitä kerran viikossa. Opetuksen ohessa ohjaan opiskelijoita erilaisissa opiskeluun tai työssä oppimiseen liittyvissä asioissa. Opetuksen jälkeen teen yleensä hallinnollisia töitä, raportointia ja opetusmateriaalien valmistelua. Kollegan kanssa teemme jatkuvaa kehitystyötä normaalin arkirutiinin rinnalla. Luomme sisältöjä ja rakenteita opetuksellisiin kokonaisuuksiin, pidämme yllä työelämäyhteistyötä, kouluttaudumme, päivitämme ja ylläpidämme kalustoa ja pyöritämme koko mediaosastoa.

Mikä on parasta työssäsi?

– Parasta on ehdottomasti se, kun näkee nuoren ihmisen motivoituvan, oppivan, yrittävän parhaansa ja löytävän omia vahvuuksiaan. Hienoimpia hetkiä on työsalissa käydyt yhteiset keskustelut, aito vuorovaikutus ja opiskelijoiden ahaa-elämykset jostain opittavasta asiasta. Nuoret ovat aina aitoja omia itsejään, tilanteesta riippumatta. Tykkään myös siitä, että saan suunnitella ja kehittää tutkinnon sisältöjä ja toteutuksia vapaasti.

Entä mieleenpainuvin kokemus työurasi varrelta? 

– Vaikea nostaa mitään yhtä asiaa, niin paljon on tullut erilaisia upeita kokemuksia. On ollut hienoa saada olla asiakkaan kanssa digitaalisen painotuotannon automaatioprojekteissa kehittämässä ja tehostamassa digitaalisen painamisen ympäristöjä ja koko liiketoimintaa. Myös messut ja erilaiset asiakastapahtumat ovat olleet hienoja kokemuksia, ylipäätään asiakkaiden kanssa yhdessä työskentely. Nykyisessä työssä mieleenpainuvinta on ollut opiskelijalta tullut valkovuokkokimppu, jonka sain ”ihan vaan, koska oli sellainen fiilis”. Myös yhteiset hyvät keskustelut luokassa opiskelijoiden kanssa tai jonkun yksittäisen opiskelijan onnistumisen todistaminen ovat jääneet mieleen.

 Mikä opetusalassa alassa sinua viehättää / harmittaa? Entä graafisessa alassa?

– Opetusalalla toimiessani koen päivittäin, että teen yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Mikä onkaan tärkeämpää, kuin tulevaisuuden tekijöiden motivointi ja valmennus työelämää kohti? Harmittavaa on se, että resurssit ovat täälläkin tiukassa. Erityisesti opiskelijahuollon alueella olisi todella tärkeää saada nuorille nopeasti ja riittävästi apua juuri silloin, kun he sitä tarvitsevat.

Graafisella alalla ehdottomasti mukavinta on ihmiset. Maailman nopea muutos näkyy niin, että printin rooli muuttuu vääjäämättä ja se on osittain katoamassa nuorten arkielämästä. Yritämme nuorille puhua printin merkityksestä ja roolista viestinnän ja markkinoinnin välineenä, mutta se on haastavaa, kun koko ympäröivä maailma on niin digitaalinen.

Mitkä ovat rakkaimmat työvälineesi?

– Läppäri, Adoben ohjelmistot, Outlook, Moodle ja Wilma. Tykkään myös stereotyyppisesti pitää pitkää viivotinta käsissäni puhuessani eri aiheista.

Missä haluaisit kehittyä? Entä miten koko graafisen alan tulisi kehittyä?

– Opettajana oppijoille. Myös sovelluskehitys ja palvelumuotoilu kiinnostaa. Graafisen alan tulisi kehittää alan vetovoimaa, tuoda sen monipuolisuutta ja työmahdollisuuksia esiin ja lähemmäksi tulevaisuuden tekijöitä.

Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?

– Olen aina ollut aika aktiivinen. Aiemmin toimin monissa yhdistyksissä, mutta nyt pidän siitä pientä taukoa, kun viimeistelen yamk -monimuoto-opintojani Metropoliassa. Muutoin vapaa-aikani on melko liikuntapainotteista. Käyn koiran kanssa lenkillä, ratsastan, jumppaan kaveriporukan kanssa ja vietän aikaa perheen kanssa. Arkea tahdittaa myös lapsen harrastukset.

Terveisesi alalle?

– Graafisen alan työmahdollisuudet tarjoavat erilaista jatkuvuutta ja kehityspolkuja nuorille kuin esimerkiksi av- puolen pirstaleiset työt. Yhteistyö koulutusta tarjoavien oppilaitosten ja alan yritysten välillä olisi välttämätöntä, jotta alaa saadaan mainostettua ja näkyväksi nuorille. Printin monipuolinen rooli pitäisi saada paremmin esiin ja työskentely alalla houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Media-alan koulutuksen voisi toivoa olevan kapeammista tutkinnonosista rakennettu, nyt laajuudet tuottavat haasteita erityisesti syväosaamisen rakentumisen alueella.

 

---

 

Tekijä-palstalla haastatellaan graafisen viestinnän alalla työskenteleviä henkilöitä.