Koronavuosi näyttää lisänneen kirjojen suosiota ajanvietteenä ja oppimisen lähteenä. Uuden Suomi lukee-tutkimuksen vastanneista lähes joka kolmas kokee, että lukeminen on lisääntynyt epidemiavuonna. Ainakin äänikirjojen suosio on kasvanut nopeasti.
Äänikirjojen kuuntelu ja ostaminen lähti toden teolla nousuun. Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna lukuaikapalveluita käyttävien määrä kolminkertaistui. Painettuja kirjoja suomalaiset ostivat vuonna 2020 noin 316 miljoonalla eurolla, noin 15 miljoonaa kappaletta.
Kirjojen ostaminen ja lukeminen vaikuttaa jakautuvan aiempaa tasaisemmin. Painettujen kirjojen markkinoilla yli kahdeksan kirjaa ostavien suurkuluttajien painoarvo on laskenut. Lukuaikapalvelut ovat tuoneet kirjallisuuden pariin myös uusia yleisöjä. Lukuaikapalveluiden käyttö kasvaa nopeasti myös niiden joukossa, jotka eivät osta painettuja kirjoja.
Verkon suosio kasvanut ostoskanavana
Eniten lukuaikapalveluja käyttävät silti ne, jotka lukevat myös paljon painettuja kirjoja. Erityisesti naiset ovat siirtyneet lukuaikapalveluiden käyttäjiksi. Tämä on nostanut miehet naisten ohi painettujen kirjojen markkinoilla. Miehet käyttävät painettuihin kirjoihin enemmän rahaa kuin naiset.
Koronavuosi on vähentänyt heräteostoksia. Painettujen kirjojen ostopäätöksistä tehdään 57 % etukäteen, ja yhä useampi kirja ostetaan verkosta joko verkkokaupasta tai sähköisenä lukuaikapalvelusta.
Tiedot käyvät ilmi Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämästä Suomi lukee -tutkimuksesta. Suomi lukee -tutkimuksessa selvitetään yleisen kirjallisuuden lukemista ja ostamista omalla rahalla. Tutkimus on tehty vuosina 1995, 2003, 2008, 2013, 2018 ja 2020.
