Etikettien ja tarrojen tuotantosarjat pienenevät ja toimitusajat lyhenevät. Millä tekniikalla niitä kannattaa painaa tulevaisuudessa: fleksolla, hybridillä vai digillä? Digipainatus yleistyy, mutta flekso pitää asemansa suosituimpana tekniikkana.
Eri tekniikoiden rajat ovat tietysti häilyviä ja muuttuvia, mutta joitakin päätelmiä voidaan tehdä kehityksen sunnasta. Volyymillä mitaten flekso on selvästi käytetyin tekniikka etikettien teossa. Markkinatutkimuslaitos Smithersin mukaan sillä painetaan tänä vuonna maailmassa 38,7 % etiketeistä. Offsetilla painetaan 25,8 %, syväpainolla 14,1 % ja digillä 7,2 %.
Kun sarjat lyhenevät, kasvaa digipainamisen osuus markkinoista nopeasti. Se olisi 10,3 % vuonna 2030. Suurempi markkinaosuus saadaan muilta tekniikoilta, mutta ei fleksolta. Sen osuus volyymistä olisi Smithersin mukaan 39,4 % vuonna 2030.
Digi siis kasvaa, mutta flekso pitää pintansa. Selitys on siinä, että fleksotekniikka on kehittynyt ja kehittyy koko ajan automatisoinnin ja digitalisoinnin ansiosta. Siksi tekniikalla pystytään tekemään tehokkaasti suurten sarjojen lisäksi myös pienempiä sarjoja. Fleksopainamisen kehitys oli hyvin esillä myös Pakkausyhdistyksen Flexo&print Forum -tapahtumassa maaliskuussa Tampereella.
Ydintekniikkaa automatisoidaan
Fleksotekniikan tarjoajat ovat pystyneet kehittämään uusia tekniikoita keskeisten prosessien automatisoimiseen. Näitä edistysaskelia ovat mm. automaattinen puristuksen asetus koneen nopeuden mukaan, painotelojen esiasetus, automaattinen rekisteröinti, materiaalista riippuva puristuksen esiasetus, in-line värin ja virheiden monitorointi, modulaariset hallintajärjestelmät ja työn kaikkien parametrien talletus uusintatyötä varten.
Lisäksi telojen vaihto sekä stanssaus ovat nopeutuneet ja käyttöön on otettu 7-värin ECG-värijärjestelmiä. Painoyksikköjä ei aina tarvitse pestä töiden välillä ja kuntoonlaitto on nopeampaa.
Kaikki nämä tekijät auttavat erityisesti tekemään uusintatöitä. Fleksotöistä on arviolta 70 % suurten sarjojen osiin jaettuja töitä, joita tehdään nopeaa toimitusta varten. Tärkeintä on silloin saada uusintatyö nopeasti koneelle siten että painettaessa syntyy hukkaa mahdollisimman vähän. Automatisoidut prosessit sopivat hyvin tällaiseen tuotantoon, ja painolaattojen uusintakäytöstä saadaan kustannushyötyä.
Vanhempaa fleksotekniikkaa on käytössä paljon, ja myös sitä voidaan tehostaa uuden tekniikan jälkiasennuksella ja automatisointipaketeilla. Flexo&print-tapahtumassa esimerkki tästä oli Ruotsissa kehitetty kammiokaavarijärjestelmä FlexoArt. Sen avulla uudistettu teräjärjestelmä vähentää värin käyttöä sekä vuotoja. Koneen tuotantoaika pitenee ja painamisen laatu paranee. Miller Graphicsin Suomessa edustamaa järjestelmää on asennettu maailmassa jo yli 5 000 kappaletta.
Fleksopainamista tehostaa myös painolaattojen tuotantotekniikan kehitys. Fleksossa käytetään monenlaisia eri painolaattoja. Miraclon esitteli Tampereella Kodakin Flexcel NX painolaattoja ja vähemmän värejä kuluttavaa PureFlexo-järjestelmää. Lahden Graafinen esitteli Eskon pitkälle automatisoitua XPS Crystal CDI -levynvalmistusjärjestelmää. ECO3 kertoi täydellisestä Magis-levynvalmistusjärjestelmästä.
Hybridistä montaa mieltä
Fleksopainamista on tehostettu myös lisäämällä painoprosessiin digipainoyksiköitä. Tämä voi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan inkjetillä toimivan tulostuspään lisäämistä prosessiin muuttuvan datan painamiseksi fleksolla tehtyyn tuotteeseen. Se voi tarkoittaa myös digipainoyksikön liittämistä prosessiin joitakin työvaihetta suorittamaan. Tällaisia hybridipainokoneita on monella fleksotekniikan tuottajalla.
Kahden eri tekniikan yhdistäminen on kuitenkin monimutkaista, ja sen hyödystä voi olla montaa mieltä. Tanskalaisen painokonevalmistaja Nilpeterin toimitusjohtaja Alex Aarslew-Jensen ilmaisi kantansa selvästi Tampereella. Hänen mielestään flekso ja digi toimivat parhaiten rinnakkain ja erillisinä, eivät samassa tuotantolinjassa. Digipainaminen on yksinkertaista ja nopeatempoista, kun taas flekso on monimutkaisempaa ja vaatii enemmän valmistelua.
Nilpeter on fleksoalalla tunnettu valmistaja. Yritys on panostanut automaatioon ja digitaaliseen tekniikkaan painokoneidensa kehittämisessä. Aarslew-Jensenin mukaan he ovat kehittäneet ja mullistaneet sen, mitä fleksolla voi tehdä. Yhtiön uusin tuotesarja FA-Line tarjoaa koneet, joilla voidaan tehdä hyvin nopeita tuotesarjan vaihdoksia minimihukalla ja erinomaisella painojäljellä. Automaatio voidaan viedä hyvin pitkälle, joka on tärkeää mm. operaattoreista olevan pulan takia.
Maailman suurimpiin fleksotekniikan tekijöihin kuuluva Bobst näyttää kuitenkin uskovan flekson ja digin yhdistämiseen. Se tarjoaa All-in-One-konseptia, jossa on yhdistetty saumattomasti digi- ja fleksoyksiköitä sekä jälkikäsittelyä. Koko tuotantolinja on täysin digitalisoitu ja automatisoitu painamisestä etikettien koristeluun ja leikkuuseen asti. Tuotannon rakenne on arkkitehtuuriltaan täysin modulaarinen ja päivitettävissä oleva.
Markkinoilla paljon tarjontaa
Suomessa pakkausten valmistajat käyttävät paljon fleksotekniikkaa. Niiden kannalta on hyvä, että alan tekniikan toimittajien kirjo on kasvanut ja vaihtoehtoja on myös pakkausreprotaloissa. Suurimmat pakkausreprotalot ovat Marvaco, Miller Graphics, Flexolahti ja Reproflex/Lahden graafinen. Fleksotekniikkaa ja tarvikkeita toimittavat ainakin Bitpress, Heidelberg, Trükimaailm, KTA, ECO3, Marabu, Siegwerk, Nordic Graphics, Kermetar ja Sameba.
Reino Lantto
