Suomalainen lukee vuodessa keskimäärin yli 16 kirjaa, joista 10,5 painettuna. Suomi lukee 2025 -tutkimuksen mukaan 85 % suomalaisista on lukenut viimeisen neljän viikon aikana kirjaa jossain formaatissa. Kirjojen lukeminen on edelleen suomalaisten mieluisin ajankäyttötapa musiikin kuuntelun jälkeen.
Painettuja kirjoja ostavien osuus suomalaisista on kuitenkin selvässä laskussa. Joka kolmas suomalainen ei ole ostanut vuoden aikana yhtään painettua kirjaa. Äänikirjapalveluita tilaa 23 % suomalaisista. Keskimäärin suomalaiset arvioivat käyttävänsä digitaalisiin ja painettuihin kirjoihin yhteensä 87 euroa vuodessa.
Tiedot käyvät ilmi Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämästä Suomi lukee -tutkimuksesta.
Naiset ostavat ja lukevat kirjoja miehiä enemmän, ja myös lukuaikapalveluiden tilaaminen on naisilla kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Vanhimmat ikäluokat lukevat paljon painettuja kirjoja, sen sijaan lukuaikapalveluiden käyttö korostuu alle 50-vuotiaissa ikäryhmissä.
Nuoret erottuvat tutkimuksessa erityisesti vieraskielisten painettujen kirjojen kuluttajina. 15–19-vuotiaista peräti 10 prosenttia on ostanut yli 10 muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä painettua kirjaa vuodessa, ja vain 28 % sanoo, ettei ole ostanut vieraskielisiä kirjoja lainkaan.
– Erityisesti englanninkielisten kirjojen kysyntä on kirjakaupoissa kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useampi haluaa lukea kirjan alkuperäiskielellä. Virikkeitä lukemiseen haetaan muun muassa BookTokista ja sosiaalisen median vaikuttajilta. Tämä ilmiö näkyy myös muissa Keski-Euroopan maissa. Ilahduttavaa on tietysti se, että nuoret arvostavat edelleen myös painettuja kirjoja, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
