Teksti: Laura Helander
Kuvat: Piia Harjula

Tuusulan Urheilukeskuksen salibandyhalli muuttui tällä viikolla media-alan tuotantoympäristöksi, kun Taitaja2026-finaalin mediatekniikan kilpailijat ottivat mittaa toisistaan käytännön työtehtävissä. Kolmipäiväisessä finaalissa nuoret osaajat näyttivät taitonsa digipainamisesta suurkuvatulostamiseen, teippauksiin ja painotuotteiden viimeistelyyn.

Taitaja2026 järjestettiin Keski-Uudellamaalla 18.–21.5.2026, ja mediatekniikan finaali kuului kilpailun lajiin 202. Kilpailutehtävät rakennettiin vastaamaan mahdollisimman aidosti media-alan työelämätilanteita. Media-alan painoviestintäosaajille on kysyntää erityisesti monipuolistuvassa printti-, teippaus- ja suurkuvatuotannossa.

Kilpailussa ratkaisevat laatu, tehokkuus ja paineensietokyky

Finaalissa kilpailijat suorittivat viisi eri moduulia, joissa testattiin sekä teknistä osaamista että kykyä hallita kokonaisia tuotantoprosesseja. Arvioinnissa painottuivat työn laatu, tuotantotehokkuus, ajankäyttö, työskentelytavat, työturvallisuus, kestävä kehitys ja yrittäjämäinen ote.

Stadin ammattiopiston opettaja ja kilpailun päätuomari Timo Hurme kertoo, että kilpailussa arviointi on poikkeuksellisen tarkkaa.

– Arviointi on vähän erilaista kuin oikeassa elämässä, koska pitää löytää arvioitavia kohteita. Se on välillä sellaista pilkunviilaamista, kuten kilpailuissa yleensäkin.

Hyvä kilpailusuoritus vaatii hänen mukaansa sekä tarkkuutta että kykyä hallita aikaa.

– Työelämässä tärkeintä on usein se, että tuote valmistuu.

Tehtävät perustuivat media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon painoviestinnän osaamisalan kiitettävään K5-tasoon. Käytännössä finalistien odotettiin työskentelevän lähes ammattituotannon tasolla.

Kilpailutehtävät mittaavat koko tuotantoprosessin hallintaa

Taitaja2026-mediatekniikan lajivastaavana toimiva Juho Jusslin kertoo, että kilpailulaji on poikkeuksellisen laaja kokonaisuus, jossa yhdistyvät suunnittelu, painaminen, viimeistely ja materiaalien käsittely.

Painoviestinnän osaamisalaa opetetaan Suomessa vain neljässä ammattioppilaitoksessa. Jusslin toimii visuaalisen viestinnän opettajana Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudassa, joka oli myös tämän Taitaja2026-tapahtuman järjestäjä. Kilpailun valmistelu tehtiin yhteistyössä alan opettajien ja tuomariston kanssa.

Kilpailun ensimmäisessä moduulissa kilpailijat työskentelivät digitaalisen painamisen parissa. Tehtäviin kuului aineistojen tarkistamista ja korjaamista, flyerin ja vihkon asemointia sekä tulostamista. Lisäksi osaamista testattiin kohdelakkauksen, folioinnin ja laminoinnin avulla.

Toisessa moduulissa keskityttiin suurkuvatulostamiseen. Kilpailijat käsittelivät tarra- ja roll-up-aineistoja, tekivät korjauksia sekä vastasivat aineistojen asemoinnista ja tulostamisesta. Tarratulostuksen ja leikkuulinjojen toteutuksen aikaraja oli 45 minuuttia.

Kolmannessa moduulissa testattiin siirtokuvatuotannon osaamista ja tekstiiliprässäystä. Neljännessä moduulissa kilpailijat valmistivat mainosteippauksia ja toteuttivat tarran leikkausta, perkausta ja teippaamista. Viides moduuli puolestaan keskittyi painotuotteiden viimeistelyyn, kuten arkkien leikkaamiseen ja leikkuusuunnitelmien toteuttamiseen.

Kilpailussa toteutettiin myös oikeita tuotantoja. Kaikki lopputuotteet valmistettiin yhteistyökumppaneiden tarpeisiin, muun muassa Tuusulan Palloseuralle.

Kilpailijoiden kokemuksissa näkyivät erityisesti aikapaineet ja uusien työvaiheiden hallinta. Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa opiskeleva Anton Sydänlammi kuvaili kilpailua intensiiviseksi kokemukseksi, jossa aikarajat toivat täysin uudenlaista painetta tekemiseen.

– Kilpailussa joutui ensimmäistä kertaa miettimään myös sitä, mitä ehtii tehdä annetussa ajassa. Digipainotehtävä tuntui tutulta rutiinityöltä, mutta esimerkiksi paitaprässäys oli vaikeampi vähäisen kokemuksen vuoksi.

Sydänlammi oli kuitenkin tyytyväinen siihen, että sai kaikki tuotteet valmiiksi ja koki onnistuneensa hyvin paineen alla.

Gradiassa opiskeleva Juuso Nevalainen puolestaan kertoi finaalipäivän sujuneen yllättävän hyvin, vaikka osa tehtävistä oli täysin uusia.

– Erityisesti paitaprässäys osoittautui haastavaksi, sillä en ollut koskaan tehnyt sitä aiemmin ja jouduin opettelemaan koko työvaiheen kilpailun aikana. Sen sijaan paperille painaminen tuntui tutulta ja helpolta, ja myös teippaaminen oli hauskaa.

Usealle finalistille haastavaksi osoittautui Mimaki-tulostin, jota osa ei ollut aiemmin käyttänyt omassa koulussaan.

Turun ammatti-instituutissa opiskeleva Aida Orpana kuvaili kilpailua ennen kaikkea oppimiskokemuksena.

– Samanlaisten työvaiheiden toistaminen kehittää nopeasti osaamista, ja kilpailun loppupuolella oma varmuus kasvoi. Aikapaine näkyi kaikissa tehtävissä. Pyrin työskentelemään kilpailutilanteessa mahdollisimman järkevästi ilman turhaa pikkutarkkuutta, jotta tehtävät ehtii saada valmiiksi.

Kilpailuympäristö vastaa oikeaa tuotantoa

Finaalissa käytettävä laitteisto vastasi pitkälti nykyaikaisen media- ja painotalon tuotantoympäristöä. Kilpailijoiden käytössä olivat muun muassa Ricohin digipainokone, Mimakin suurkuvatulostin, Polar-arkkileikkuri sekä Adobe Creative Cloud -ohjelmistot Apple iMac -työasemilla.

Kilpailu ei mitannut pelkästään teknistä suorittamista, vaan myös kykyä hallita työvaiheita kokonaisuutena ja tehdä laadukkaita ratkaisuja aikapaineen alla.

Työelämätuomarina toimiva Jarkko Uotila Mainioprintistä näkee kilpailun vastaavan hyvin alan arkea.

– Koulussa opetellaan tekemään täydellisesti ja todella tarkasti. Työelämässä ei ole aina niin pilkun tarkkaa. Työelämässä tärkeintä on usein se, että tuote valmistuu.

Uotilan mukaan kilpailuissa näkyy usein sama ilmiö kuin nuorilla työntekijöillä työelämän alussa: aikaa käytetään joskus epäolennaisiin yksityiskohtiin kokonaisuuden kustannuksella.

– Moni keskittyi epäolennaisiin asioihin valmiin tuotteen sijaan.

Nuoret osaajat rakentavat media-alan tulevaisuutta

Taitaja-finaali tarjosi kilpailijoille mahdollisuuden näyttää osaamistaan alan ammattilaisille ja potentiaalisille työnantajille. Samalla tapahtuma teki näkyväksi media-alan monipuolisuutta ja sitä, kuinka laajaa teknistä sekä luovaa osaamista ala nykyään vaatii.

Moni kilpailijoista koki finaalin ennen kaikkea oppimiskokemuksena. Stadin ammattiopistossa opiskeleva Dmytro Bilyk kertoi kilpailun tuntuneen aidolta työelämältä ja kuvaili erityisesti teippaustyötä lähes meditatiiviseksi tekemiseksi.

– These tasks are exactly the kind of things we do already in school and work.

Kilpailu osoitti myös, kuinka laajaa nykyinen media-alan osaaminen on. Timo Hurmeen mukaan tulevaisuuden tekijöiltä vaaditaan yhä enemmän monipuolisuutta.

– Osaaminen on pirstaloitunut – pitää osata todella paljon.

Mediatekniikan finaalin mitalistit

Kultaa voitti Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Anton Sydänlammi. Hopealle sijoittui Aida Orpana Turun ammatti-instituutista. Pronssia saavutti Juuso Nevalainen Gradiasta. Kärkikolmikko palkittiin lisäksi rahapalkinnoilla.