Ruotsi panostaa taas painettuihin oppikirjoihin
Ruotsin hallitus on huolestunut koululaisten oppimistulosten heikentymisestä kansainvälisessä PIRLS-tutkimuksessa. Heikentymisen arvioidaan johtuva ainakin osittain liiallisesta panostamisesta digitaalisiin oppimateriaaleihin. Nyt hallitus on päättänyt kääntää suuntaa takaisin painettuihin oppikirjoihin. Niihin investoidaan tänä vuonna 55 miljoonaa euroa.
PIRLS-tutkimuksessa (Progress in International Reading Literacy Study) havaittiin Ruotsin neljännen asteen oppilaiden lukutaidon pudonneen 544 pisteeseen vuonna 2021, kun pisteitä oli 555 vuonna 2016. Ruotsi on kuitenkin edelleen Taiwanin kanssa sijalla seitsemän tutkimuksessa.
Keskustelua digitaalisten välineiden soveltuvuudesta kouluopetukseen käydään ympäri maailmaa, myös Ruotsissa. Arvostettu Karolinska Institutet arvosteli elokuussa maan koulutuksen digitalisoimisstrategiaa. Instituutin mukaan on selvää tieteellistä näyttöä siitä, että digitaaliset oppivälineet mieluummin estävät kuin edistävät oppilaiden oppimista. Instituutti suositteli, että kouluissa keskitytään tiedon jakamiseen painettujen oppikirjojen ja opettajien asiantuntemuksen avulla eikä pääasiassa käytetä vapaasti saatavilla olevia digitaalisia lähteitä, joiden tiedon oikeellisuudesta ei ole takuuta.
Digilaitteet pois esikouluista Ruotsissa
Ruotsin opetusministeri Lotta Edholm on ollut yksi suurimmista digitaalisen opetusstrategian arvostelijoista. Hän sanoi maaliskuussa oppilaiden tarvitsevan lisää painettuja oppikirjoja. Elokuussa hallitus kumosi aiemman opetusviranomaisten päätöksen tehdä digitaalisista laitteista pakollisia esikouluissa. Digitaalinen opetus on ministerin mukaan tarkoitus lopettaa kokonaan alle kuusivuotiailta lapsilta.
Ruotsin hallitus panostaa tänä vuonna 55 miljoonaa euroa (685 milj. kruunua) painettujen oppikirjojen lisäämiseen ja seuraavina kahtena vuonna 40 miljoonaa euroa kumpanakin.
Kesäkuussa Ruotsin hallitus ilmoitti lakien muutoksista jotka takaavat, että kaikki oppilaat voivat saada kouluissa oppikirjoja ja muita opetusvälineitä, joita tarvitaan koulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Maksuton digiaineisto kilpailee painetun kanssa
Suomessa ainakin Opetushallitus suosii digitaalisia oppimateriaaleja tarjoamalla niitä maksuttomasti ja vapaasti oppijoiden ja opettajien käyttöön. Painetut ja digikirjat ovat sen sijaan myynnissä verkkokaupan kautta. Digitaalisen materiaalin tuottaminen maksaa opetushallitukselle siinä missä painetunkin tuottaminen. Opetushallitus myös kilpailee käytännössä maksullisia digitaalisia materiaaleja tuottavien yritysten kanssa.
Reino Lantto