Suomen Kustannusyhdistyksen tuoreen selvityksen mukaan kustannusalan hiilijalanjälki oli vuonna 2023 yhteensä 12 386 tonnia CO₂e, mikä merkitsee viiden prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna.
Selvitys kattaa kirja- ja oppimateriaalikustantamisen päästövaikutukset tuotannosta logistiikkaan saakka.
Painettujen kirjojen päästöjen osuus on edelleen merkittävin, vaikka siihen liittyvä hiilijalanjälki laski hieman edellisvuodesta. Painettujen kirjojen tuotanto aiheutti 10 835 tonnia CO₂e päästöjä, mikä vastaa noin 87 prosenttia alan kokonaispäästöistä. Pääasiallinen syy päästöjen laskulle oli painettujen kirjojen kokonaismäärän pieneneminen.
Ympäristövaikutukset huomioidaan yhä useammin kirjojen painatuksessa: vastaajista 83 % ilmoitti huomioivansa painotalon valinnassa ympäristöystävällisyyden – painosmääriin suhteutettuna ympäristön huomioivan tuotannon määrä oli 99,9 %.
Sähköisten aineistojen tuotannon päästöt olivat vain 25 tonnia CO₂e, mikä on alle 0,2 prosenttia kokonaispäästöistä. Sähköisten aineistojen päästövaikutukset painottuvat kirjojen käyttöön, minkä vuoksi ne jäävät pitkälti tämän selvityksen ulkopuolelle.
Kirjoja kierrätetään nyt selluvillaksi
Makulointiprosessissa syntyneet päästöt olivat 219 tonnia CO₂e, mikä on kaksi prosenttia alan kokonaispäästöistä. Makulointiprosessi on muuttunut edellisvuodesta, ja pehmeäkantiset teokset kierrätetään nyt selluvillaksi, kun taas kovakantiset kirjat poltetaan energiajakeena. Tämän vuoksi makuloinnin päästövaikutukset puolittuivat edellisvuodesta.
Päästölaskennan toteutti NGS Finland ja tiedot kerättiin Kustannusyhdistyksen jäsenkyselyllä sekä muutamilta alan avaintoimijoilta.
Kustannusyhdistys on yhdessä Medialiiton ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa asettanut tavoitteeksi alan yritysten omasta toiminnasta aiheutuvien suorien päästöjen nollaamisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitellaan epäsuorien päästöjen vähentämistä ainakin 30 prosentilla.
