Suomen talous on hitaasti toipumassa taantumasta samalla kun geopoliittiset jännitteet ja taloudellinen epävarmuus kasvavat. Suomi voi hyödyntää runsaasti saatavilla olevaa uusiutuvaa sähköä sekä huippuosaamista tekniikan ja innovoinnin alalla, OECD:n uudessa raportissa todetaan.
Suomen talouskatsauksessa BKT:n ennustetaan kasvavan 0,7 prosenttia vuonna 2025 ja 1,1 prosenttia vuonna 2026 korkojen laskun sekä ostovoiman kasvun ansiosta. Inflaation odotetaan pysyvän hieman alle 2 prosentissa energian halpenemisen osittain kompensoidessa tuontikustannusten nousua.
– Tuottavuuden piristyminen vahvistaa elpymistä, mutta elintason nostaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää lisäuudistuksia, OECD:n maatutkimusten johtaja Luiz de Mello sanoi esitellessään katsauksen tuloksia Helsingissä yhdessä valtiovarainministeri Riikka Purran kanssa. de Mello totesi lisäksi sen muun muassa edellyttävän jatkuvaa teknologista innovointia, korkeasti koulutetun työvoiman saatavuuden varmistamista ja yksityisten investointien lisäämistä myös vihreään teollisuuteen.
Korkea-asteen koulutukseen osallistuvien osuus on pysynyt ennallaan kahden viime vuosikymmenen aikana, ja tätä osuutta tulisi lisätä. Alhainen koulutustaso on osaltaan aiheuttanut työvoimapulaa, josta suurin osa koskee korkea-asteen koulutusta vaativia työtehtäviä. Korkeakoulutukseen voitaisiin tarjota enemmän aloituspaikkoja, mutta tarvittaisiin myös yritysrahoituksen lisäämistä ja erikoistuneiden jatkotutkintojen valikoiman laajentamista, jotka auttaisivat vapauttamaan resursseja.
Haasteita on edelleen myös korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelemisessa ulkomailta. Suomi voisi laajentaa kielikoulutusta ja tarjota ulkomaisille opiskelijoille enemmän työharjoittelumahdollisuuksia tehostamalla kotouttamistoimia koulutettujen maahanmuuttajien potentiaalista panosta paremmin hyödyntääkseen.
Samoin pienten lasten äitien työmarkkinoille osallistumisen ja työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan jatkotoimia esimerkiksi päivähoitokannustimin.
Runsas uusiutuvan sähkön määrä tarkoittaa, että Suomella on monia muita OECD-maita enemmän mahdollisuuksia hyödyntää siirtymää vihreään teollisuuteen. EU:n vihreisiin investointeihin myöntämän rahoituksen parempi hyödyntäminen ja osaajapulan vähentäminen auttaisivat siinä.
Maankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa parannuksia metsänhoitoon, tehokkaampia poliittisia toimenpiteitä sekä teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen rahoituksellisten, lainsäädännöllisten ja osaamiseen liittyvien esteiden poistamista. Samoin Suomen arktisen alueen asianmukaiseen hallintaan on panostettava, jotta kyetään vastaamaan esimerkiksi muita alueita nopeampaan lämpötilan nousuun ja maankäyttöön kohdistuviin kilpaileviin paineisiin, joita aiheuttavat esimerkiksi puolustus-, kaivosalan- ja matkailuhankkeet.
OECD on yli 100:n maan kanssa yhteistyössä toimiva maailmanlaajuinen poliittinen foorumi, joka edistää politiikkaa yksilönvapauden säilyttämiseksi ja ihmisten taloudellisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi kaikkialla maailmassa.
