Paperisiin kalentereihin luotetaan yhä, vaikka kaikilla on digitaalinen kalenteri älypuhelimessaan ja työssä käytetään kalenteriohjelmia. Kirjakauppojen mukaan paperisten kalentereiden suosio pysyy tasaisena. Luovaan ajanhallintaan liittyvä bujoilu-ilmiö on lisännyt painettujen kalenterien suosiota. Digitaalisten kalenterien kehittämiseenkin panostetaan alalla.
Älypuhelimien peruskalenterit ovat käyttökelpoisia, mutta sisällöltään suppeita. Ne eivät sisällä esimerkiksi kaikkia virallisia juhlapäiviä ja nimipäiviä. Niitä varten on hankittava oma kalenterisovellus. Paperiseen kalenteriin on myös helpompi ja nopeampi kirjoittaa muistiinpanoja laveamminkin kuin sormella pientä ruutua tökkimällä. Tablettia olisi helpompi päivittää, mutta se sopii huonosti taskuun. Kannettava tietokone helpottaa kirjoittamista, mutta se ei ole aina mukana.
Ylen uutisen mukaan Akateeminen kirjakauppa, Adlibris ja Suomalainen kirjakauppa kertovat kaikki samaa – paperiset kalenterit eivät ole häviämässä mihinkään, vaan niiden suosio pysyy tasaisena. Viime aikoina myyntiä ovat piristäneet esimerkiksi somevaikuttajien tekemät erilaiset inspiraatiokalenterit, joissa on bujon tapaisesti tilaa omille ajatuksille ja teksteille.
Bujoilu-ilmiö on yleisestikin auttanut kalenterien myyntiä. Bujo eli bullet journal on kalenterin, muistivihkon ja päiväkirjan yhdistelmä. Se toimii ajanhallinnan välineenä ilman tarkkoja sääntöjä ja antaa mahdollisuudet luovaan tuunaamiseen.
Aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen kertoo Ylen uutisessa, että vaikka ihmiset käyttäisivät työnsä puolesta sähköistä kalenteria, monet haluavat rinnalle myös paperisen version.
– Sähköisiä välineitä käyttävä ihminen alkaa arvostaa enemmän myös käsillä tekemistä. Asioiden kirjoittaminen kalenteriin käsin konkretisoi asiaa paljon enemmän kuin sähköisessä kalenterissa oleva merkintä, Huotilainen toteaa.
Digitaalisia kalenteripalveluita kehitetään
Myös Helsingin Yliopiston almanakkatoimistossa luotetaan yhä paperikalentereihin, joihin toimisto toimittaa mm. nimipäivätietoja ja taittopohjia.
– Paperikalentereiden uskotaan pitävän pintansa ainakin 5–10 vuotta, mutta entä sen jälkeen, miettii Almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala toimiston uutiskirjeessä.
Almanakkatoimisto varautuu myös digitaaliseen tulevaisuuteen ja käynnisti lokakuussa digitalisointihankkeen, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa yhtiön toimintaa ja selvittää mitä digitaalisuus merkitsee kalenterialalle. Hankkeessa kartoitetaan alan sähköisiä mahdollisuuksia ja markkinoita. Tavoitteena on tulevaisuudessa nähdä painetun kalenterin rinnalla digitaalinen kalenteri varustettuna nimi-, juhla- ja liputuspäivillä.
Hanketta johtaa projektipäällikkö, KTM Christine Stukaloff. Hänellä on paljon kokemusta digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisestä liiketoiminnassa.
Reino Lantto
