Oppimateriaalien digitalisoitumisessa on ehkä tapahtunut trendimuutos, kun painettujen oppimateriaalien myynti on kääntynyt kasvuun tänä vuonna. Suomalaisten kaupallisten kustantajien oppimateriaalimyynnin tilasto tammi-elokuulta kertoo, että toisen asteen painettujen oppimateriaalien myynti kasvoi 5,5 %.
Digitaalisen oppimateriaalin myynti toisella asteella kääntyi ensimmäistä kertaa kahden prosentin laskuun, kun taas painettujen oppimateriaalien myynti kasvoi 5,5 %. Digitaalisen oppimateriaalin osuus lukion oppimateriaaleista laski yhdellä prosenttiyksiköllä 84 %:iin. Peruskoulussa digiaineiston osuus pysyi viime vuoden tasolla 15 %:ssa.
Kokonaisuutena tammi-elokuussa kaupallisten kustantajien oppimateriaalimyynti kasvoi 0,4 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Peruskoulun oppimateriaalimyynti kasvoi hieman, toisen asteen laski.
Alkuvuoden oppimateriaalitilasto antaa hyvää ennakkokuvaa koko vuoden myynnistä. Oppimateriaalien myynti on painottunut alkuvuoteen, koska oppilaitokset hankkivat aineistot useimmiten kerralla koko vuodeksi. Vuonna 2023 tammi-elokuussa myytiin 88 % koko vuoden oppimateriaaleista.
Kuntien oppimateriaalihankinnat avainasemassa
Oppimateriaalien hankkimisessa kunnat ovat avainasemassa ja entistä tärkeämpiä, kun lukiolaisillekin kustannetaan oppimateriaalit julkisina hankintoina eikä vanhempien ostoina. Kustannusyhdistys julkaisee Kuntamarkkinoilla syyskuun puolivälissä tilaston, jossa kuntien oppimateriaalihankinnat per oppilas tulevat näkyväksi. Tilasto osoittaa, että kuntien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon ne panostavat oppimateriaaleihin.
Kustantajat toivovat nyt, että koulutusteemat nousevat tulevissa kuntavaaleissa esille aivan uudella tavalla, koska niiden painoarvo kunnan päätöksenteossa on noussut. Kustantajien mukaan sitoutumalla panostamaan kirjallisten oppimateriaalien hankintaan ehdokas voi konkreettisesti tuoda esille koulutusmyönteisyyttä tavalla, jonka kunnan talous kestää. Oppimateriaalikustannukset ovat alle kaksi prosenttia koulutusmenoista, mutta myönteiset vaikutukset kuntalaisen arkeen suuret.
Arvonlisäveron nosto askarruttaa
Tulossa oleva kirjojen arvonlisäveron nosto kymmenestä neljääntoista prosenttiin ensi vuoden alussa askarruttaa kustannusalaa ja kirjojen painajia. On arvoitus, miten se tulee vaikuttamaan kirjojen myyntiin. Muiden kuin oppimateriaalien myynti on herkässä tilassa, sillä kasvua on vaikea saada aikaan. Se näkyy hyvin kustantajien yleisen kirjallisuuden tammi-kesäkuun myyntitilastoissa.
Alkuvuoden yleisen kirjallisuuden kokonaismyynti oli 71,2 miljoonaa euroa, jossa oli yhden prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kasvu tuli käytännössä kokonaan ammatillisten digikirjastojen ensimmäisen kvartaalin menestyksestä. Toinen menestyjä oli lasten ja nuorten kirjallisuus, jonka myynti kasvoi 3,4 % alkuvuonna.
Sähkö- ja äänikirjamarkkinat ovat viime vuoden tasolla. Näkyvissä on edelleen äänikirjojen käyttäjien vahva siirtyminen kuukausiveloituksella toimivien äänikirjapalvelujen käyttäjiksi. Yksi kilpailija näiltä markkinoilta on nyt poistunut, kun BookBeat osti Elisa Kirjan liiketoiminnan.
Painetuissa kirjoissa erityisesti sarjakuvien ja tietokirjallisuuden myynti on alkuvuoden ollut laskussa.
Reino Lantto
