Euroopan etikettimarkkinat ovat kääntyneet kasvuun tänä vuonna vaikean vuoden 2023 jälkeen. Alan järjestön Finatin mukaan etikettimateriaalien kysyntä kasvoi alkuvuonna vahvasti. Suomessa oli nollakasvua vuonna 2023, mutta nyt ilmassa on varovaista optimismia.
Euroopan markkinoille syntyi vuonna 2022 valtava epätasapaino UPM:n lakon ja Ukrainan sodan takia. Yritykset ylivarastoivat etikettejä, mikä johti kysynnän laskuun vuonna 2023. Etikettimateriaalien kysyntä supistui noin 26 % ja laski vuoden 2013 tasolle.
Nyt materiaalien saanti on palanut normaalille tasolle, ja kysyntä on kasvanut nopeasti. Kasvu on alkuvuonna ollut vuositasolla 23 – 29 %. Maakohtaisia lukuja ei enää ole saatavilla Finatista, mutta kaikesta päätellen Suomen markkinatilanne oli vuonna 2023 paljon parempi kuin Euroopassa yleensä. Alan suurimpien yritysten liikevaihdot pysyivät suunnilleen vuoden 2022 tasossa.
– Suomessa ei reagoitu niin voimakkaasti varastoimalla, koska oltiin lähempänä raaka-ainetoimittajia. Toisaalta kulutustavaroiden vienti Venäjälle oli meillä loppunut jo Krimin valtauksen jälkeen, vaikka se jatkui edelleen Etelä-Euroopasta, kertoo Auraprintin toimitusjohtaja Jussi Oksanen Print&Medialle.
Oksasen mukaan varastojen purkaminen näkyi jonkun verran Suomessakin viime vuonna, eivätkä volyymit kasvaneet. Hintojen korotukset kompensoivat kuitenkin tilannetta ja pitivät mm. Auraprintin liikevaihdon ennallaan.
– Tänä keväänä Suomessakin on palattu suhteellisen normaaliin vakaaseen kysyntätilanteeseen. Pientä kasvuakin on näkynyt, mihin on vaikuttanut erityisesti elintarvike- ja juomateollisuuden suuri merkitys etikettien ostajana meillä, Oksanen sanoo.
Brändien pakko miettiä materiaalivalintoja
Pakkaava teollisuus joutuu päättämään, millaisia materiaaleja etiketeissä käytetään, kun kierrätettävyyden vaatimus alkaa painaa valinnoissa yhä enemmän. Oksasen mukaan avainkysymys on, kierrätetäänkö etiketti pakkauksen mukana vai erikseen, pestäänkö se pois. Jos etiketti kiertää pakkauksen mukana, se on tehty todennäköisesti muovista kierrätysvaatimusten takia.
Muovin käyttö etikettimateriaalina kasvaa Finatin mukaan tasaisesti, ja yhä enemmän käytetään PP-rullamateriaalia. Erityisesti sen käyttö lisääntyy teknokemian tuotteiden etiketeissä, joissa arvostetaan läpinäkyvyyttä ja ”no-label look” -etikettejä.
Myös Suomessa muovietikettien käyttö tulee lisääntymään, Oksanen uskoo. Niitä tehdään myös enemmän kierrätetystä ja ei-fossiilisesta muovista, kuten esimerkiksi UPM Raflatacin mäntyöljypohjaisista materiaaleista. Raflatac on muutenkin panostanut ympäristöystävällisten materiaalien kehittämiseen.
– Erilaisia vaihtoehtoja alkaa olla markkinoilla jopa liikaa. Riippuu monesta eri seikasta, mikä sopii pakkaukseen. Tässä on neuvonnan paikka etikettipainoille, jotka tuntevat materiaalien kirjon ja mahdollisuudet. Toimittajan rooli korostuu, Oksanen sanoo.
Säätelypaineet haastavat innovoimaan
Vaatimukset kasvavat myös jätteiden käsittelyssä ja etikettien taustapaperien kierrätystä tehostetaan. Yksi ratkaisu on käyttää taustapaperittomia linerless-etikettejä, jolloin tätä jätettä ei synny. Niiden käyttö on lisääntymässä Suomessakin.
Raflatac on puolestaan kehittänyt etikettijätteen kierrätyssysteemin, jota käytetään Suomessakin jonkin verran. Suomen suuri maantieteellinen koko ja suhteellisen pieni etikettien volyymi tekee tosin kierrätyksestä haastavaa.
Finatin markkinaraportin mukaan muovin lisäksi myös lämpösiirtotarramateriaalin kysyntä on kasvanut, erityisesti sellaisissa sovelluksissa, missä käytetään muuttuvaa dataa. Näitä ovat mm. verkkokaupan logistiikka ja varastojen hallinta.
Erityisen paljon on vähentynyt valkoisen päällystämättömän rullapaperin ja arkkien käyttö. Niiden käyttö on puoliintunut vuodesta 2005. Tämä kuvastaa kuluttajien mieltymyksiä ja brändien tarvetta erottua korkeatasoisella pakkauksella.
Euroopan etikettimarkkinoiden haasteita ovat Finatin mukaan taloustilanteen epävarmuus, inflaatio ja säätelypaineet. Niistä huolimatta alalla on mahdollisuus kasvaa ja innovoida mm. investoimalla digitalisaatioon, automaatioon ja älykkäiden etikettien tekemiseen.
– Varovaista optimismia on ilmassa Suomen taloustilanteesta, ja aallonpohja ohitettu meilläkin. Kuluttajien ostovoima ei heikkene enää, millä on aika iso vaikutus myös etikettimarkkinoihin, Oksanen sanoo.
Reino Lantto
