Sanomalehtiä luetaan ahkerasti sekä painettuna että digitaalisesti. Lehtiä pidetään myös luotettavina, ja niiden merkitys yhteiskunnallisten asioiden edistäjänä on kasvanut selvästi uusimman tutkimustiedon mukaan.
Sanomalehtien lukeminen matkapuhelimella kasvoi kevään 2016 Kansallisessa Mediatutkimuksessa (KMT) edellisestä tutkimuksesta peräti kuudella prosenttiyksiköllä, tablettilukeminen kahdella ja tietokoneella lukeminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Painetun sanomalehden lukeminen laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Viikoittain suomalaisista luki KMT-tutkimusajanjaksolla syksy 2015 – kevät 2016 painettua sanomalehteä 76 prosenttia, tietokoneella 49 prosenttia, matkapuhelimella 45 prosenttia ja tabletilla 27 prosenttia.
Sanomalehtien toiminta yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjänä on suomalaisten mielestä entistäkin tärkeämpää, ilmenee IRO Researchin syyskuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.
Suomalaisista 82 prosenttia pitää sanomalehtien toimintaa merkityksellisenä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistämisessä. Tulos on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kasvu oli erityisen suurta 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä (+ 12 prosenttiyksikköä) ja miehissä (+ 8 prosenttiyksikköä).
Itselleen merkitykselliseksi sanomalehtien sisällön koki neljä viidestä suomalaisesta (78 %). Sanomalehtien merkitys itselle on kasvanut edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä.
– Elämme monien yhteiskunnallisten muutosten aikaa ja tällaisessa tilanteessa korostuu sekä luotettavan tiedon että erilaisten näkemysten esille tuomisen tarve, jotka molemmat ovat sanomalehtien vahvuuksia, toteaa Sanomalehtien Liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen.
