Laaja eurooppalainen akateeminen tutkimushanke osoittaa, että painetut oppimateriaalit ovat elintärkeitä välineitä oppimiselle tulevaisuudessakin. Paperilta lukeminen mahdollistaa syvemmän ymmärtämisen sekä paremman muistamisen, keskittymisen ja sanavaraston karttumisen.
COST Action E-READ1 -tutkimushankkeeseen osallistui vuosien 2014 ja 2018 välisenä aikana lähes 200 tutkijaa Euroopasta. He tutkivat digitalisaation vaikutusta lukemiseen erityisesti nuorten ja opiskelijoiden kannalta. Tutkimusten meta-analyysi kattoi 54 koetta, joissa oli mukana yli 170 000 osanottajaa 19 maasta.
Tutkimuksen yhteenvedon mukaan ”paperi on suositeltavin lukemisväline pidemmille teksteille syvällisen ymmärtämisen ja muistamisen kannalta ja paperi tukee parhaiten pitkien tietoa sisältävien tekstien lukemista”. Tutkimuksen mukaan pitkien tekstien lukeminen on korvaamatonta useiden kognitiivisten hyötyjen saavuttamiseksi. Näitä ovat keskittyminen, sanavaraston kartuttaminen ja muistaminen.
Tutkimuksen mukaan digitaaliset oppimisympäristöt ovat haastavia. Lukijat ovat todennäköisesti liian luottavaisia sen suhteen, että ymmärtävät digitaalista tekstiä, varsinkin silloin kun on kiire. Tämä voi johtaa lukemisessa hyppimiseen ja keskittymisen heikkenemiseen.
Printtiä tulisi suosia oppimateriaaleissa
Euroopan graafisen teollisuuden kattojärjestö Intergraf suosittelee tutkimuksen perusteella päättäjille painetun oppimateriaalin suosimista kouluissa, ellei ole vankkaa näyttöä digitaalisten materiaalien hyödystä oppimiselle.
Tutkimuksen yhteenveto ja laajempi versio löytyvät Intergrafin sivuilta tästä.
Printin etuihin lukemisen välineenä on kiinnitetty huomiota myös suomalaisissa medioissa. Esimerkiksi HS:n kirjoituksissa on todettu lukemisesta olevan hyötyä muistille ja empatiakyvylle. Print&Media-lehtikin kiinnitti huomiota painetun tekstin lukemiseen artikkelissa Ihmelääke nimeltä lukeminen. Se ilmestyi lehden numerossa 4/2019 kesäkuussa. Lehden voi saada myös näköislehtenä www.lehtiluukku.fi -palvelusta.
REINO LANTTO
