Presidentti Donald Trumpin aloittamassa kauppasodassa nähtiin keskiviikkoiltana dramaattinen käänne, kun Trump ilmoitti, että valtaosa tariffeista ei astu voimaan 90 päivään. Tulliuhka jäi kuitenkin varjostamaan Suomelle tärkeää kartonkivientiä Yhdysvaltoihin.
Voimaan jäivät vain Kiinan korkeat tuontiverot ja kymmenen prosentin yleistariffi.
Yhdysvallat määräsi 3.4. 20 %:n yleistullit kaikille EU:sta Yhdysvaltoihin kuljetettaville tuotteille. Tullien toimeenpanoasetuksessa rajattiin kuitenkin useita metsäteollisuuden tuotteita tullien ulkopuolelle. Tästä huolimatta yleistullit vaikuttavat suoraan ja välillisesti suomalaiseen metsäteollisuuteen, jolle Yhdysvallat oli vuonna 2024 kolmanneksi tärkein vientimarkkina. Yhdysvaltojen markkinoiden epävarmuus heijastuu laajemmin toimialan globaaliin kauppaan.
– Näin laajat ja kansainväliset tullit Yhdysvaltojen kauppakumppaneille muuttaisivat toteutuessaan tavaravirtoja, markkinoiden kilpailuasetelmia ja vaikeuttaisivat talouden näkymän arviointia, sanoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.
Tutkimuslaitosten arviot tullien korotusten vaikutuksista kansainväliseen ja Yhdysvaltojen talouteen ovat yhdensuuntaisia: tullien merkittävät korotukset heikentävät talouskasvua ja nostavat hintoja.
Yhdysvallat oli vuonna 2024 Suomen metsäteollisuuden kolmanneksi tärkein vientimarkkina, jonka osuus alan 12,1 miljardin euron viennistä oli 9,2 % (noin 1,1 miljardia euroa). Suomalaisen metsäteollisuuden päämarkkinat säilyvät Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa, mutta Yhdysvaltojen markkinoiden epävarmuus heijastuu toimialan globaaliin kauppaan.
Tullit uhkaavat koko EU:n metsäteollisuutta
USA on tärkeä kauppakumppani koko EU:n metsäteollisuudelle, ei vain Suomen. Euroopan paperiteollisuuden liitto Cepi kertoo, että EU tuo USA:sta noin 900 000 tonnia sellua vuodessa ja vie sinne sellua 350 000 tonnia. Paperin ja kartongin kaupassa on suurempi epäsuhta, sillä USA:sta tuodaan niitä 600 000 tonnia ja vienti Yhdysvaltoihin on 1 600 000 tonnia.
Kauppa on puolin ja toisin ollut tullitonta tähän asti. Vuonna 2004 suurimmat sellun ja paperin tuottajat sopivat, että tuontitulleja ei käytetä tässä kaupassa. Siitä ovat Cepin mukaan hyötyneet sekä USA:n että EU yritykset ja kuluttajat. Cepi pahoitteleekin kauppasodan uhan kasvua ja siitä seuraavaa tuotantoketjujen häiriintymistä.
– Kysymys ei ole vain alamme kilpailukyvystä vaan myös kuluttajista, jotka tarvitsevat hygienian perustuotteita. Kauppasota johtaa myös työpaikkojen menetyksiin molemmin puolin Atlanttia ja vaikuttaa moniin aloihin, jotka käyttävät paperipakkauksia, sanoo Cepin pääjohtaja Jori Ringman.
Mikäli jatkoneuvottelut epäonnistuvat ja Yhdysvallat säilyttää esitetyt tullit, Cepi vaatii EU:lta nopeita ja oikeasuhtaisia vastatoimia. Samalla liitto suosittelee, että vastatoimien listalta poistetaan tuotteet, joiden saatavuuden heikentyminen voisi vaarantaa tuotantoketjut.
Metsä Boardilla paljon menetettävää
Suomen suurimmista metsäteollisuuden yhtiöistä eniten menetettävää tullisodassa näyttäisi olevan Metsä Boardilla. Sen liikevaihdosta 25 % on tullut Yhdysvalloista, joka on Euroopan ohella toinen yhtiön päämarkkina kartonkiliiketoiminnassa. USA:n vienti on puhtaasti kartonkivientiä Suomesta ja Ruotsista. Se jakautuu taivekartonkeihin sekä lainerikartonkeihin.
Inderesin analyytikkojen mukaan Metsä Boardin kartonkiliiketoiminnan kannattavuus on ollut viime vuosina vaisun kysynnän takia heikko, ja arvion mukaan yhtiö joutuu lisäämään tullit myyntihintoihinsa. Taivekartonkien osalta Yhdysvalloissa on korvaavissa tuotteissa paikallista tuotantoa. Siksi yhtiön arvioidaan menettävän markkinaosuuksia, jos tullit nostavat yhtiön hintoja. Lisäksi riskinä on, että Euroopassa kilpailu taivekartonkisegmentissä kiristyy edelleen, jos yhtiön ja kilpailijoiden Yhdysvaltoihin myymille tonneille joudutaan etsimään uusia koteja.
Stora Enson liikevaihdosta vain 3 % tuli viime vuonna Yhdysvalloista. Näin ollen tullien vaikutus yhtiöön nykytilanteessa on rajallinen. Yhtiö on kuitenkin ajamassa ylös suurta 800 000 tonnin kapasiteetin omaavaa taivekartonkikonetta Oulussa. Stora Enson oli ilmeisesti tarkoitus myydä osa Oulun kasvavasta kapasiteetista Yhdysvaltoihin. Tässä onnistuminen on tullien aiheuttamien hintapaineiden ja kohtuullisen paikallisen tarjonnan ansiosta kyseenalaista, Inderesin analyytikot toteavat.
Pakkausyhtiö Huhtamäen liikevaihdosta Pohjois-Amerikka toi viime vuonna noin 35 % %. Tullien vaikutusta pienentää se, että yhtiö on suuri kuluttajapakkausten tuottaja USA:ssa. North America-liiketoimintaryhmän liikevaihto oli 1,46 miljardia euroa vuonna 2024 ja se oli Huhtamäen suurin liiketoimintaryhmä. Yhdysvalloissa ja Meksikossa on 19 tuotantolaitosta.
Reino Lantto
