Rovion vihaiset linnut tekivät lisensointibisneksen tutuksi suomalaisille. Lisensointi on oleellinen osa aineettoman liiketoiminnan kasvussa.
Suomessa lisensointi nousi otsikoihin varsinaisesti vasta Rovion menestyksen myötä. Roviolla oli vuonna 2013 yli 30 000 erilaista Angry Birds -oheistuotetta, joten niiden näkemiseltä ei ole voinut välttyä. (Katsoin vähän aikaa sitten iranilaisen Taxi Teheran -elokuvan ja siinäkin olleella koululaisella oli Angry Birds -vihko.)
Talouselämän mukaan vuonna 2012 Rovion liikevaihdosta 45 prosenttia tuli oheistuotemyynnistä eli Angry Birds -lisenssin lainaamisesta yhteistyökumppaneille. Rovion liikevaihto kyseisenä vuonna oli 152 miljoonaa euroa, joten mistään nappikaupasta ei ole kysymys.
Yhdysvalloissa lisensointi on jo pitkään ollut miljardibisnes. Vuonna 2012 Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoilla lisensoitujen tuotteiden ja palveluiden myynti kieppui yli 110 miljardissa dollarissa, josta rojalteja kerättiin arviolta 5,5 miljardin dollarin verran.
Lisensointi on markkinointityökalu, jonka tarkoitus on tuoda samalla lisätuloja. Sen avulla voi laajentaa brändiään uusiin konteksteihin. Samalla se tuo näkyvyyttä, pidentää brändin elinkaarta ja tuottaa rahaa. Kuulostaa hienolle, mutta ei toki ole ihan niin yksinkertaista: brändin pitää olla hyvin tunnettu ja ihmisten siitä oikeasti kiinnostuneita.
”Missään nimessä kaikkea ei voi lisensoida. Lisensointi toimii yleensä parhaiten, kun tuotteet ovat lähellä brändin ydintä,” kertoo Heikki Laaninen.
Laaninen on lisensointiin erikoistuneen 5th Wave Brandsin toimitusjohtaja ja entinen Rovion lisensointimanageri. Hän kuuluu myös AGMA Luovan talouden agentit ja managerit ry:n hallitukseen. ”Lisensointi on lainaamista, ei ostamista eikä myymistä. Lainaat oikeuksia tiettyjä ehtoja vastaan, mutta omistajuus säilyy itsellä. Lisensointisopimukset rajataan aina aikaan.”
Tutustu Print&Median tilausvaihtoehtoihin.
Oletko jo tilaaja?
