Suomen kirjallisuusvienti jatkoi nousuaan

Suomen kirjallisuusviennin arvo nousi 2019 uuteen ennätykseensä, 3,71 miljoonaan. Tämä käy ilmi Kirjallisuuden vientikeskus FILIn tilaamasta selvityksestä, jolla kirjallisuusviennin kehitystä on seurattu vuosittain jo vuodesta 2011 lähtien. Nyt nousua oli edellisvuoteen peräti 18 %.

Vientituloista yli puolet (53 %) kertyi vuonna 2019 lasten- ja nuortenkirjallisuudesta, jonka osuus kokonaisuudesta kasvoi. Edelliseen vuoteen nähden myös kaunokirjallisuuden osuus kokonaistuloista kasvoi hieman, kun taas tietokirjallisuuden osuus supistui.

Vuosittaista vaihtelua kirjallisuuslajien jakaumassa voi selittää yhdenkin kirjan myyntimenestys, koska myytyjen nimekkeiden määrä on rajallinen. Heilahtelusta huolimatta lasten- ja nuortenkirjallisuus on ollut vahvassa asemassa useampana vuotena.

Englanninkieliseltä markkina-alueelta kanavoitui peräti viidennes bruttotuloista (21 %). Tämä on pitkäjänteisen työn tulosta, sillä juuri Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan on tehty vientisatsauksia. Markkinat ovat sekä lukijamäärän että taloudellisen vaikutuksensa vuoksi merkittävät ja siksi tavoiteltavat.

Bruttotulot kirjallisuusviennistä jaetaan ennakoihin ja rojalteihin, joista näistäkin rojaltit nousivat uuteen ennätykseensä.

– Rojaltien kasvusta on syytä iloita, sillä se on merkki siitä, että ulkomailla ilmestyneet suomalaiset kirjat myyvät. Tämä on aivan oleellista kirjallisuusviennin jatkuvuuden kannalta. Lisäksi englanninkielisten markkinoiden vahva osuus tulonmuodostuksesta osoittaa, että myös näillä vaikeiksi mielletyillä markkinoilla kirjallisuutemme pärjää, sanoo Kirjallisuuden vientikeskus FILIn johtaja Tiia Strandén.

Kirjallisuusviennin arvon arvioidaan olevan todellisuudessa vielä huomattavasti tämän selvityksen lukua suurempi. Useilla ulkomailla hyvin menestyneillä kirjailijoilla on ulkomainen agentuuri, joiden luvut eivät näy kotimaisia toimijoita kartoittavassa selvityksessä. Luku on siis todellisuudessa mahdollisesti vähintään kaksinkertainen.