Kalentereita jaetaan entiseen tapaan

Koronapandemia näyttää vaikuttaneen yllättävän vähän kalenterien tekoon ja jakeluun. Yritykset ja yhteisöt jakavat kalentereita asiakkailleen ja sidosryhmilleen entiseen tapaan. Energia- ja jätehuoltoyhtiöiden kalenterien painokset ovat jopa kasvaneet. Monelle yritykselle oma kalenteri on Almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkalan mukaan edelleen hyvin tärkeä asiakassuhteen ylläpitäjä, josta ei helposti luovuta edes taloudellisesti vaikeina aikoina.

Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy (Almanakkatoimisto) myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Toimistossa nähdään, mihin suuntaan markkinat kehittyvät.

– Yleistuntuma on, että koronapandemia on yllättävän vähän vaikuttanut kalenterien tekoon. Kalenterihan on tuote, jota ihmiset tarvitsevat joka tapauksessa, oli aika sitten millainen tahansa. Yliopiston almanakkatoimistolta on tänä vuonna tilattu kalenteriaineistoja lähes entiseen tapaan, ja marraskuun lopussa vuoden alusta kertynyt liikevaihto oli vain 8 000 euroa pienempi kuin viime vuonna, kertoo Print&Medialle Almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.

Monet kalenterintekijät ovat kuitenkin olleet varovaisia ja ottaneet kalentereistaan pienempiä painoksia kuin normaalivuosina. Muutamat koronan takia talousvaikeuksiin joutuneet yritykset ovat taas luopuneet kokonaan oman kalenterin teosta. Laskua kalenterimäärissä on siis odotettavissa, mutta ei mitään dramaattista, Saarelma-Paukkala sanoo.

Kaupungistuminen kasvattaa painosmääriä

Asiakkaille ilmaiseksi jaettavia kalentereita tekevät tyypillisesti isojen kaupunkien jätehuolto- ja energiafirmat. Niiden suurimmat kalenteripainokset ovat useita satoja tuhansia kappaleita, pääkaupunkiseudulla jopa yli puoli miljoonaa. Tämä on myös kalenterityyppi, jossa painokset ovat viime vuosina kasvaneet. Kun kaupungistuminen Suomessa jatkuu ja kasvukeskusten väestömäärä kasvaa, joka kotiin jaettavien kalenterien painosmäärät kasvavat samassa suhteessa. Näissä kalentereissa on usein mukana myös erilaisia käytännön ohjeita kuluttajille, esimerkiksi vinkkejä jätteiden kierrätykseen tai energian säästämiseen.

– Muita suurten painosten tekijöitä ovat kaupan keskusliikkeet ja apteekkiketjut, jotka jakavat omilla alueillaan kalentereita asiakkailleen joko suoraan kotiin tai myymälöissä. Myös monet sanoma- ja aikakauslehdet ovat perinteisesti lähettäneet tilaajilleen ikään kuin tilaajalahjana lehden oman vuosikalenterin. Näiden kalenterien painosmäärät ovat tyypillisesti kymmenissä tuhansissa, mutta määrät ovat viime vuosina vähentyneet lehtien levikkien pienentyessä. Osa lehdistä on myös luopunut oman kalenterin tekemisestä, Saarelma-Paukkala sanoo.

Myös jotkut suomalaiset vientifirmat tekevät taas kalentereita, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Niissä käytetään usein myös muita kieliä ja muiden maiden kuin Suomen kalenteripäiviä.

A4-kuvakalenteri pitää pintansa

– Tyypillisin tavallisille suomalaisille tarkoitettu asiakaskalenteri on A4-kokoinen vaakamallinen kuvakalenteri, jossa on kauniita kuvia Suomen luonnosta eri vuodenaikoina. Tämän kalenterityypin asema on edelleen todella vahva. Niitä tekevät usein jäte- ja energiafirmat sekä kaupan keskusliikkeet, Saarelma-Paukkala sanoo.

Apteekkien kalenterit ovat usein kuvastoltaan samantyyppisiä mutta kooltaan pienempiä – tosin joissakin niistä on myös lääkemainoksia. Yhä useammat yritykset käyttävätkin kalentereita tuotteidensa esittelyyn. Esimerkiksi metsäkonefirman kalenterissa on erilaisia metsäkoneita, talofirman kalenterissa firman omia omakotimalleja ja tekstiilifirman kalenterissa kangasmalleja.

Aikakauslehtien kalenterikuvat liittyvät taas yleensä lehden teemaan: esimerkiksi naistenlehdet julkaisevat usein kalenterissaan ruokaohjeita. Monet sanomalehdet ovat perinteisesti julkaisseet tilaajilleen pieniä taskukalentereita. Tämä kalenterityyppi on kuitenkin tullut harvinaisemmaksi, kun yhä useammat käyttävät omien menojensa merkitsemiseen mobiilialmanakkaa. Kauniit seinäkalenterit, jotka toimivat myös sisustuselementteinä kodeissa ja toimistoissa, ovat silti säilyttäneet suosionsa.

Reino Lantto