Medialiitto kannattaa kilpailuneutraalia mediatukea
Yksityistä media-alaa edustava Medialiitto pitää selvityshenkilö Elina Grundströmin ehdotusta tukea journalismia tavoitteeltaan tarpeellisena ja perusteltuna. Tuen pitäisi liiton mukaan olla valikoimatonta, jotta se pitää journalismin riippumattomana ja kohtelee yrityksiä kilpailuneutraalisti.
– Pienten harkinnanvaraisten ja hankalasti jaettavien hanketukien sijaan odotamme hallitukselta merkittävää valikoimatonta tukea koko alalle. Jos ihmiset eivät saa luottamistaan medioista oikeaa tietoa, yhteiskunnan toiminta häiriintyy. Siihen meillä ei ole varaa, toteaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.
Journalismi rahoitetaan suureksi osaksi mainonnalla. Koronakriisi on vähentänyt mainontaa, kun toimialoja on suljettu ja yleinen aktiviteetti on hiipunut. Mediayritykset ennakoivat Medialiiton jäsenkyselyn mukaan noin 50 prosentin mainostulojen menetystä vuoden toisella neljänneksellä. Korona-aikana lisääntynyt median kulutus ei näy kasvuna tilaustuloissa.
– Mediayritykset eivät voi laittaa ovea kiinni ja kaikkia työntekijöitä lomautetuiksi. Grundströmin ehdottama kuluttajamyynnin arvoon perustuva korona-ajan tuki on kannatettava. Sen ohella tarvitaan myös mediamyynnin menetyksiin perustuva tuki, jotta tuki auttaa koko journalismin kenttää, Holmberg huomauttaa.
Ruotsissa koronakriisin perusteella maksetaan uutta mediatukea noin 18 miljoonaa euroa ja Tanskassa noin 24 miljoonaa euroa kolmen kuukauden ajalta. Muissa Pohjoismaissa on pysyvä mediatukijärjestelmä, jossa tukien määrä on tänä vuonna koronakorotusten jälkeen 50–105 miljoonaa euroa. Suomessa vähemmistökielisen uutistoiminnan ja kulttuurilehtien tuki ovat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.
– Vaikka on positiivista, että ehdotetun väliaikaisen tuen lisäksi ryhdytään valmistelemaan pysyvämpää mediatukijärjestelmää, voi aika loppua kesken etenkin monelta pieneltä toimijalta. Avoin yhteiskunta ei toimi ilman elinvoimasta riippumatonta mediaa, joten toivomme erittäin ripeää valmistelua, Holmberg toteaa.
Mainonta sakkasi maaliskuussa
Koronakriisin vaikutus näkyi jo selvästi maaliskuussa. Mediamainonnan määrä laski -15,5 % vuoden 2019 maaliskuuhun verrattuna Kantarin keräämien tietojen mukaan. Merkkimainonta laski -12,0 %, vähittäiskaupan mainonta -23,1 % ja luokiteltu ilmoittelu -20,0 % vuoden
2019 maaliskuuhun verrattuna.
Mediamainontaansa lisäsivät maaliskuussa erityisesti öljy- ja energiayhtiöiden, telepalvelujen, pukeutumisen ja elintarvikkeiden mainostajat. Avoimien työpaikkojen ilmoittelu laski maaliskuussa -33,5 % vuoden takaiseen nähden.