Korona-aika lisäsi ammatti- ja järjestölehtien lukemista
Ammatti- ja järjestölehtien lukijat käyttivät korona-aikana enemmän aikaa lehtensä lukemiseen. Syitä lukemiseen käytetyn ajan kasvulle olivat lisääntynyt vapaa-aika, halu saada tietoa pandemian vaikutuksista omaan alaan sekä vertaistuen tarve uudessa tilanteessa.
Aikakausmedia tutki yhdessä JHelske Researchin kanssa 20 ammatti- ja järjestölehden lukijoiden mielipiteitä omasta lehdestään. Vastaajia oli yhteensä yli 12 000. Tutkimukseen vastanneista lukijoista 20 prosenttia kertoi korona-ajan lisänneen oman lehden lukemista. Vain 4 prosenttia kertoi lukeneensa vähemmän.
– Etätöiden lisääntyminen loi ammatti- ja järjestölehtien lukijoille uusia mediahetkiä, kertoo Aikakausmedian tutkimuspäällikkö Outi Itävuo.
Vastaajat kertoivat Itävuon mukaan muun muassa käyttäneensä työmatkasta vapautuneen ajan rauhallisiin aamiashetkiin, joihin myös oma ammatti- tai järjestölehti pääsi mukaan. Samoin lehti otettiin herkemmin kaveriksi lounastauolle, minkä koettiin helpottavan työn touhusta irrottautumista.
Tutkimukseen vastanneista 77 prosenttia kertoo lukemansa lehden olevan tärkeä alan tiedonlähde. Usein ammatti- ja järjestölehti on ainoa julkaisu, josta saa ajantasaista ja syventävää tietoa tietystä aiheesta omalla äidinkielellä.
– Oma lehti koetaan normaalitilanteessakin tärkeäksi tiedonlähteeksi itseä kiinnostavasta alasta tai harrastuksesta, mutta pandemia-aikana sen rooli korostui. Kun koko maailma oli uuden tilanteen edessä, juuri omaan ammattiin ja tilanteeseen soveltuvaa täsmätietoa janottiin, Itävuo kertoo.
Vertaistuen tarve näkyi erityisesti potilasjärjestölehtien lukijoissa, jotka elävät jonkin sairauden kanssa sekä ammattilehtien lukijoissa, jotka kaipasivat kollegoiden tukea työssään. Etä- ja lähitöissä olevat etsivät lehdestä tukea jaksamiseen ja tietoa hyväksi koetuista käytännöistä muuttuneessa työympäristössä.