Aikakauslehtien veromuutos aiheutti rekkarallin
Valtion saamat verotulot aikakauslehdistä ovat lähes romahtaneet tilausten alv-verokannan noston jälkeen. Syitä ovat sekä epäonnistunut lainsäädäntö että kustantajien verovälttely. Verojen nosto on aiheuttanut rekkarallin, jossa lehtiä rahdataan Norjaan ja Norjasta takaisin.
Yle on tehnyt useita juttuja verokannan muutosten aiheuttamasta tilanteesta. Kustantajien vastustuksesta huolimatta Jyrki Kataisen hallitus pani lehdet verolle vuonna 2011 samaan aikaan, kun ne taistelivat digitalisaation puristuksessa. Lehtien tilauksista alettiin periä yhdeksän prosentin veroa, joka seuraavana vuonna nostettiin kymmeneen prosenttiin.
Valtion saama verokertymä aikakauslehtien arvonlisäverosta on Ylen laskelmien mukaan mennyt ylös ja alas kuin vuoristorata. Vuonna 2013 aikakauslehdiltä perittiin veroa 31 miljoonaa euroa, mutta seuraavana vuonna veron tuotto putosi vain kolmeen miljoonaan. Vuonna 2015 tuotto oli taas 15 miljoonaa euroa.
Aikakauslehtien kustantajia ovat finanssikriisin jälkeen vaivanneet lehtien mainostulojen ja levikkien lasku. Veromuutos osui siksi hyvin huonoon saumaan, ja houkutus välttää veroa nousi suureksi. Tilausten arvonlisäveroa ei ole peritty, jos tilattu lehti toimitetaan EU:n veroalueen ulkopuolelta. Lehden postitus katsotaan maahantuonniksi.
Kustantajien vastaisku onkin ollut lehtien postittaminen ensin Ahvenanmaalta ja myöhemmin Norjan kautta Suomeen. A-lehtien toimitusjohtaja Juha Blomster perustelee käytäntöä sillä, että ulkomaiset kustantajat pystyivät lähettämään lehtensä EU:n ulkopuolelta ja välttämään veron. Suomalaisten yritysten piti päästä samalle viivalle.
A-lehdet ja Sanoma kierrättävät lehtiä nyt Norjan kautta. Miljoonien arvosta suomalaisia aikakauslehtiä ajetaan joka kuukausi Suomesta Norjaan ja takaisin. Rekkarallin avulla kustantajat pystyvät välttymään Suomen arvonlisäveron maksamiselta.