Bizhub Press C1100

Kesällä 2014 lanseerattu Bizhub Press C1100 nosti Konica Minoltan samantien kilpailijaksi isojen digitaalipainokoneiden sarjassa.

Konica Minoltan mukaan uusi C1100-malli antaa todella hyvän kuvanlaadun kemiallisesti valmistetun Simitri HD-E -väriaineen avulla. Uusi väri sisältää pienempiä ja kiinteämpiä tooneripartikkeleita, aivan kuten Xeroxin AE-tooneri. Erona mekaanisesti valmistettuun tooneriväriin on kemiallisen toonerin pienempi koko. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että tulostusprosessissa tarvitaan vähemmän lämpöä, joka tekee koneesta vähemmän haavoittuvaisen mitä tulee lämpötilavaihteluihin, ilmankosteuteen ja sähköisyyteen. Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa tulostusjälkeen.

Laitteesta löytyy useita erilaisia kuvankäsittelyprosesseja, jotka tekevät kuvantoistosta terävän ja tuotannosta tasalaatuisen. Laite käyttää S.E.A.D. IV kuvan prosessointiteknologiaa ja OFS-kalibrointiteknologiaa, joka korjaa väripoikkeamat automaattisesti.

VARMEMPI JA NOPEAMPI. Kun  tullaan nopeuteen ja materiaaleihin, pystyy laite tulostamaan 100 arkkia minuutissa jopa 350 grammaiselle paperille. Jos katsotaan kilpailevista laitteista esimerkiksi Xerox Versant 2100 -konetta, pystyy se samaan nopeuteen 300 grammaiselle paperille. Syitä tähän eroon löytyy useita. Merkittävin syy on ehdottomasti uusi fuuseriyksikkö, joka antaa leveämmän kontaktin paperiin. Se takaa toonerivärin syötölle sekä nopeutta että stabiiliutta materiaalista riippumatta. Konica Minolta on myös työskennellyt kovasti varmistaakseen paperille ja kartongille vakaan ja häiriöttömän kulun koneessa. Ratkaisuna on imualisteinen paperinsyöttö, jolla vältetään kuljetushihnan ja paperin fyysinen kontakti. Koneessa on myös enemmän tilaa tulostusarkin kääntövaiheessa. Lisäksi kone käyttää vähemmän lämpöä ja toisaalta enemmän jäähdytystä ja kostutusta. Näillä uudistuksilla varmistetaan, että paperin ominaisuudet pysyvät mahdollisimman muuttumattomina läpi koko tulostusprosessin.

LAAJA MATERIAALIKIRJO. Konica Minolta on menestyksekkäästi kehittänyt koneen, jolla voidaan käyttää montaa erilaista materiaalia. Kuten aiemmin todettu, se johtuu pitkälti uudesta fuuseriyksiköstä. Tuloksena on, että laitteella voidaan tulostaa martioiduille ja synteettisille papereille sekä myös muovimateriaaleille (myös läpikuultaville). Laite pärjää hyvin myös tietylle valikoimalle päällystämättömiä offsetpapereita.

200-SIVUN ESITTEITÄ. Viimeistelyyn Konica Minolta tarjoaa omaa viimeistely-yksikköä, jolla voidaan tehdä esimerkiksi esitteet ja vihot, mutta myös liimasidotut tuotteet. Vihkoyksikkö kerää, taittaa, nitoo ja leikkaa maksimissaan 50 arkkia kerralla, joten laitteella voidaan tehdä jopa 200-sivuisia vihkoja. Liimayksikössä voidaan puolestaan tehdä maksimissaan kolme senttimetriä paksuja liimasidottuja vihkoja. Näiden Konica Minoltan omien viimeistelyratkaisujen lisäksi laite on toki yhteensopiva monien muiden viimeistelylaitevalmistajien ratkaisujen kanssa.

KEHITETTY TUOTANTOJUHDAKSI. Tulostin voidaan varustaa kolmella paperinsyöttöalustalla. Arkkikapasiteettia näissä on yhteensä 13 000 arkkia, joka kestää yhdeksi työpäiväksi. Laite mahdollistaa tulostamisen valvomatta noin kahdeksi tunniksi. Kohdistusta, densiteettiä ja kuvanlaatua valvotaan sensoreilla reaaliaikaisesti ja tarpeen mukaan kone tekee kuvanlaadulliset säädöt automaattisesti.

YMPÄRISTÖHYÖTYJÄ. Verrattuna aiempiin malleihin löytyy uuden koneen toonerista paljon ympäristöhyötyjä. Ei pelkästään siksi, että alemman fuuserilämpötilan vuoksi tarvitaan vähemmän energiaa, mutta myös siksi, että toonerinkulutus on vähäisempää. Konica Minoltan mukaan C1100:n toonerinkulutus on noin 20 prosenttia vähemmän kuin aiemmin.

TARKKUUS JA YKSITYISKOHDAT. Bizhub Press C1100:n resoluutio on 1200 dpi, joka on lukuna puolet verrattuna Xerox Versant 2100 -koneeseen. Mutta testeissämme näimme, että luvut eivät kerro koko totuutta. Aivan kuten Versant-testissäkin, C1100:n tulostettu yhden pisteen teksti on luettavaa, samoin kuin negateksti kahden pisteen koossa. Linjaparien tulostustestissä C1100 on myös samalla tasolla Versantin kanssa, ehkä hieman parempikin. C1100:lIa linjaparit ovat erotettavissa aina 350–400 lpi:n välimaastoon saakka, kun Versantilla tulos oli 350 lpi.

KUVAT JA VÄRINHALLINTA. Olemme käyttäneet pitkään Altona Testsuite 1.2 -testiarkkia kuvanlaadun arviointiin. Arkissa on vierekkäin neljä kuvaa pieniruutuisesta hameesta, ja jokaisessa kuvassa on hiukan eri muuttujat. On epätavallista, että digitaalinen painokone suoriutuu näistä testikuvista ilman ongelmia. Xerox Versant 2100 oli meidän testihistoriamme ensimmäinen digipainokone, joka tulosti kuvat virheettä – ja nyt saman teki C1100. Värintoisto isoilla värialueilla on todella yhtenäistä ja kuvien tarkkuus on vaikuttavaa. Ei ole epäilystäkään siitä, että Konica Minolta on kehittänyt huippukoneen ja vienyt tooneritekniikkaa yhä lähemmäksi offsetpainolaatua.

KOHDISTUSTESTIT. Yhdessä testitulosteessa huomasimme pienen kohdistusongelman syaanin ja magentan värin kesken. Se oli huomattavissa jopa paljaalla silmällä. Se oli testin ainoa virhelöytö.

Arkin etu- ja takapuolen rekisteröintikohdistus on laitteessa kokonaan manuaalinen työvaihe, joka tehdään jokaiselle eri paperityypille ja tallennetaan sitten paperiprofiiliksi. Mukaan tallentuvat tiedot myös imusyötön voimakkuudesta, lämpöasetuksista ja niin edelleen. Paperiprofiilia voidaan näin myöhemmin hyödyntää, kun käytetään samaa paperia. Testissämme arkin etu- ja takapuolen välinen kohdistus näytti pienen 0,5 mm poikkeaman, joka on Konica Minoltan ilmoittaman toleranssin sisällä.

NOPEUS JA VÄRINTOISTO. Konica Minoltan speksien mukaan tulostin tekee 100 arkkia minuutissa aina 350 grammaisille papereille saakka. Tämä edellyttää, että lämpötila ja ilmankosteus ovat hyväksyttävien toleranssien sisällä. Yksi asia, joka vaikuttaa myös nopeuteen, on koneen tekemät automaattiset säädöt laaduntarkkailussa. Teimme kaksi testiä, joista ensimmäinen mittasi laatua ja toinen nopeutta. Haastavammassa laatutestissä laite käytti neljä minuuttia 250 arkin tulostamiseen. Helpommassa nopeustestissä laite puolestaan käytti luvatut 2,5 minuuttia 250 arkin tulostukseen, eli 100 arkkia minuutissa. Laatua arvioivassa testissä kone pysähteli muutaman kerran kalibroidakseen itsensä. Sitä ei tapahtunut nopeustestissä.

Mittasimme myös värintoiston pysyvyyttä näissä molemmissa 250 arkin painoksissa. Hämmästykseksi emme löytäneet huomautettavaa. Molemmat 250 arkin ajot ja niistä mitatut väriarvon heilahtelut pysyivät alle Delta E 1:n, mikä on todella hyvä tulos. Huomasimme, että kalibrointipysähdysten jälkeen delta E -vaihtelut olivat yleensä suurimpia. Se voi huolettaa joitakuita käyttäjiä, mutta kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että värintoiston pysyvyys on laitteessa kuitenkin erinomaisella tasolla.

YHTEENVETO. Konica Minolta on rakentanut tehokkaan koneen, jolla saadaan aikaan upeaa kuvanlaatua. Laitteella voidaan käyttää monipuolisesti materiaaleja ja tulostaa 100 arkin minuuttivauhdilla jopa 350 gramman papereille. Imualisteinen syöttö ja koneen kosteudenhallinta ovat toimintoja, jotka ovat tuttuja offsepainoista, ja jotka parantavat paperin kulkua koneessa. Tuloksena on mahdollisesti vähemmän tuotantokatkoksia ja sujuvampaa arkkien jälkikäsittelyä.

---

 

Näin testi tehtiin

Testissä käytettiin neljää pdf-tiedostoa eri testejä varten. Laatutesti koostuu 6-sivuisesta tiedostosta, jossa on erilaisia linjaviivapareja, tekstikokoja, värikuvioita ja niin edelleen. Tämän tiedoston avulla arvioimme yleistä kuvanlaatua, resoluutiota ja tekstinlaatua sekä värien päällekkäispainatusta ja kohdistusta.
Toinen tiedosto on yksisivuinen tiedosto, jonka tulostamme etu- ja takapuolelle. Tällä testaamme laitteen rekisterikohdistusta kaksipuoleisessa tulostuksessa.
Kolmas tiedosto on 16-sivuinen taitettu vihkoesite kannella (yht. 20 sivua). Tällä arvioimme vihkotaitetun sivujen kohdistusta sekä tuotannon työnkulkua.
Lopuksi ajamme yhden sivun tiedostoa nopeustestinä.

---

 

Testi on julkaistu alun perin Print&Media-lehden numerossa 3/2015.