Olen huolissani yritysten tulevaisuudesta
Vuoden 2016 opintosuunnitelmaan on yhtenä tärkeimpänä teemana kirjattu kestävän elämäntavan välttämättömyys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, jotka luovat pohjaa mm. luonnonvarojen kestävälle käytölle ja ymmärrykselle ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimyksestä toimia kestävällä tavalla. Nykyajan lapsista kasvaa siis todennäköisesti nykyajan aikuisia tiedostavampia ja ympäristökysymykset paremmin huomioon ottavia aikuisia. Jotta nykyisiin yrityksiin riittää halukkaita työntekijöitä vielä tulevaisuudessakin, on ympäristöasioihin alettava kiinnittää huomiota nyt!
Onneksi edelläkävijyys ympäristöasioissa voi tuoda mukanaan muitakin etuja. Yritysmaailmassa kierrätys sekä raaka-aineiden ja energian säästöön tähtäävät ratkaisut ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Myös taloudellisessa päätöksenteossa on ympäristöarvojen merkitys kasvanut. Hankintalakiuudistuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on parantaa ympäristö- ja sosiaalisten asioiden huomioimista hankinnoissa. Uudistuksen myötä, palveluntarjoajat voivat esimerkiksi ympäristömerkillä osoittaa täyttävänsä hankinnan vaatimat kriteerit. Tämä ei pelkästään edesauta yritysten ympäristötyötä vaan helpottaa ympäristömerkin omaavia yrityksiä osallistumaan hankintakilpailuun.
Ympäristöosaaminen voi olla kilpailuvaltti kaikilla toimialoilla. Ekokilpailukyvyn strategian tunnistaminen vähentää yrityksen riippuvuutta ehtyvistä luonnonvaroista mutta myös parantaa yrityksen kannattavuutta, asiakasuskollisuutta ja mainetta. Yritys voi kääntää kestävän kehityksen toimintamallin kilpailukykyisen liiketoiminnan eduksi. Mielestäni ympäristöasioista huolehtiminen pitäisikin nähdä mahdollisuutena, ei rasitteena.
Miten ympäristökilpailukykyä sitten luodaan?
Kun yritys toteuttaa ympäristölaadulla markkinoimisen ja tuotteiden erilaistamisen mallikkaasti, sen ympäristönsuojelun korkea taso voidaan muuttaa asiakkaiden ja sijoittajien arvostamaksi ympäristökilpailukyvyksi. Ympäristökilpailukyvyllä tarkoitetaan sidosryhmien näkemystä yrityksen ympäristötyön tasosta suhteessa kilpailijoihin. Pelkkä hyvä ympäristönsuojelun taso ei takaa hyvää ympäristökilpailukykyä, vaan yrityksen on osattava viestiä aktiivisesti, luodakseen markkinoiden kannalta suotuisan ympäristöjulkikuvan. Vaikka yritys hoitaisi ympäristöasiansa mallikkaasti, mutta ei mitenkään viesti sitä sidosryhmilleen, ei ympäristökilpailukyvyn saavuttaminen ole välttämättä mahdollista. Imagolla on siis väliä.
Kokemukseni mukaan imagon parantamisen kannalta ympäristötyötä tekee vielä melko pieni osa esimerkiksi painolaitoksista. Ympäristöasioista ja vastuullisuudesta viestiminen voi kuitenkin lisätä painolaitoksen kilpailukykyä ja näihin asioihin kannattaakin panostaa entistä enemmän myös markkinoinnissa.
Markkinoinnin kannalta ympäristömerkit ja -sertifikaatit ovat hyvä ja tehokas tapa viestiä sidosryhmille ympäristötyöstä. Merkin avulla yritys voi erottua kilpailijoistaan, viestiä ja täyttää asiakkaiden vaatimukset. Erilaisia merkkejä on monia ja näistä parhaan valitseminen voikin olla haastavaa. Painolaitoksille sopivia merkkejä ovat esimerkiksi Joutsenmerkki, ClimateCalc -hiilijalanjälkilaskuri sekä erilaiset ympäristöjärjestelmät. Media-alan yrityksille sopii mainiosti myös toimistojen ympäristöjärjestelmä, GreenOffice. Ympäristöjärjestelmä, esimerkiksi kansainvälisesti tunnetuin ISO 14001, luodaan aina yrityksen lähtökohdista käsin. Se sopii kaikenlaisille organisaatioille koosta ja alasta riippumatta. Järjestelmän avulla yritys tunnistaa toimintaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet ja voi tämän myötä jatkuvasti kehittää toimintaansa.
Esimerkiksi hiilijalanjäljen laskeminen ja pyrkimys sen pienentämiseen on yksi keino edistää yrityksen ympäristökilpailukykyä. Suurin osa hiilijalanjäljestä muodostuu ostetun sähkön tuotannosta ja raaka-aineiden valmistuksesta. Näin ollen energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen ovat tehokkaita tapoja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Toisin kuin voisi luulla, kuljetusten osuus on vain noin 10-15 % tuotteen hiilijalanjäljestä.
Olen kuullut monen yrittäjän toteavan, ettei asiakaskunta kysele ympäristömerkkien perään. Todellisuudessa, jos yritys ei nettisivuillaan mitenkään viesti ponnisteluistaan ympäristön hyväksi, ympäristöasioista kiinnostuneet asiakkaat eivät edes kysele, vaan kääntyvät suoraan sellaisen yrityksen puoleen, joka jo markkinoinnissaan tuo selvästi esiin ympäristöarvot ja vastuullisuuden. Jos yrityksellä lisäksi on jokin ympäristömerkki tai -sertifikaatti, kertoo se helposti asiakkaalle, että ympäristöasioiden eteen tehdään töitä. Todennäköisesti tulevaisuudessa yhä useampi asiakas kiinnittää huomiota ympäristöasioiden hyvään hoitoon. Kansainvälisillä markkinoilla ympäristöjärjestelmien vaatiminen sidosryhmiltä on jo ennemmin sääntö kuin poikkeus.
Tähän asti graafisella alalla ympäristöasioita on vienyt eteenpäin imagon kehittämisen ja markkinoinnin sijaan tehokkuuteen, materiaalisäästöihin ja muihin kustannussäästöihin tähtääminen. Painolaitosten toiminnassa tekniikka kehittyy jatkuvasti ja värit on korvattu suurelta osin jo ympäristöystävällisillä kasviväreillä. Tällä sarallakin on kuitenkin vielä parantamisen varaa, ja tuloksia voidaan saada aikaan esimerkiksi energiaa säästämällä ja jätehuoltoa kehittämällä. Myös prosesseja kehittämällä voidaan vaikuttaa esimerkiksi makulatuurin määrään, joka voi olla jopa 25 % painon käyttämästä paperimäärästä.
Jos yritys on ympäristöasioissa edelläkävijä, se voi hyötyä siitä imagollisesti ja taloudellisesti monella tavalla. Lyhyellä ja pitkällä aikavälillä voidaan saavuttaa hyötyjä esimerkiksi pienentyneiden kustannusten, lisääntyneen kysynnän, parempien kasvumahdollisuuksien ja paremman imagon ansiosta. Vaikka vielä tänään ulkopuolelta ei tulisi kysymyksiä yrityksen ympäristötyöhön liittyen, tulevaisuudessa siitä kysytään varmasti. Yritys joka panostaa ympäristötyöhön jo nyt, on edellä aikaansa ja valmiina, kun kysymysten aika koittaa. Lisäksi, jotta tulevaisuuden tiedostavat työntekijät saadaan kiinnostumaan työskentelystä nykyisissä yrityksissä, on ympäristötyö ja imagon parantaminen aloitettava nyt. Joko teillä on aloitettu?
Kirjoittaja Milla Kolehmaisen yritys Taimi Consulting (www.taimiconsulting.fi) on auttanut mm. painolaitoksia ympäristökilpailukykynsä parantamisessa.