Muutama ajatus Drupasta

Painoalan olympialaiset eli Drupa-messut ovat takana. Kaksi messuteemaa nousivat yli muiden. Painotuotanto digitalisoituu hurjaa vauhtia ja valmistajien väliset kumppanuudet lisääntyvät.

Nämä olivat itselleni kolmannet Drupa-messut: 2008, 2012 ja 2016. Tuntuu, että kehityksen vauhti kiihtyy koko ajan enemmän. Digitaalisen tuotantotekniikan kehitys, nyt erityisesti mustesuihkun, ohjaa markkinoiden suuntaa. Se on myös pakottanut offsettuotannon kehittymään, siitä hyvänä esimerkkinä levynvaihtoautomaation ja LED UV -kuivatuksen vahva esiintyminen. LED UV:n myötä voidaan puhua jopa offset on demand -tuotannosta.

Mennäänpä takaisin digitaaliseen tuotantotekniikkaan. Siihen oikeastaan jokaisella valmistajalla on oma ratkaisunsa – tai kumppanin kanssa rakennettu sovellus. Offsetvalmistajista vain Manroland näyttää pysyttelevän pääosin offset-tekniikassa. Digipainokonevalmistajat näyttivät kaikki rinta rottingilla uusia tooneri- ja mustesuihkuratkaisujaan. Mutta niin näyttivät myös perinteiset offsetvalmistajat, kuten Heidelberg, KBA, Komori ja RMGT (Ryobi ja Mitsubishi). Heidelberg tekee yhteistyötä japanilaisten Fujin sekä Ricohin kanssa ja KBA on yhdessä jenkkiyhtiöiden HP:n sekä Xeroxin kanssa. Komori on puolestaan Landan ja Konica Minoltan leirissä. Valmistajien väliset kumppanuudet ovat selvä trendi tällä hetkellä. Ei mene kuukauttakaan ilman, että joku alan valmistajista kertoo yhteistyöstä toisen valmistajan kanssa. Usein yhteistyö koskee digitaalista tuotantotekniikkaa tai ohjelmistoja.

Kävin kuuntelemassa noin 20 lehdistötilaisuutta. Paria lukuun ottamatta niissä puhuttiin pakkaustuotannosta. Markkinoille onkin tulossa valtava määrä teollisen tason digitaalisia pakkauslinjoja joko etikettien, aaltopahvin tai taivekartongin tekemiseen. Tätä kehitystä myös kotimaisten pakkaustalojen kannattaa seurata tarkasti – personoitavat just-on-time-pakkaukset tekevät tuloaan.

Automaatiota lisäävät teollisen tason tuotantoratkaisut olivat monen osaston vetonauloina. HP:n osastolla olleen jättimäisen rullamustesuihkukoneen syöttö ja luovutus tehtiin offsetmaiseen tyyliin isoille rullapukeille. Tämä on osoitus digitaalisen tuotannon teollistumisesta. Teollistuminen näkyy myös suurkuvatuotannossa, jossa tehokkuus ja automaatio lisääntyy.

Yksi asia vähän harmittaa. Jos Suomi oli vielä 1990-luvulla eturintamassa uuden teknologian käyttöönotossa, niin nyt asian laita on toisin. Uusi teknologia näyttää matkaavan muihin maihin, ellei messujen jälkeinen uutisointi toisin todista. Ruotsalainen Elanders oli esimerkiksi vahvasti näkyvillä sekä HP Indigon että Landan painokonehankintojen ansiosta. Juurikin HP ja Landa vaikuttivat messujen isoilta voittajilta, julkaistessaan kumpikin isoja painokonekauppoja. HP möi jo ensimmäisen viikon aikana yli 50 uutta B2-koon Indigo 12000 -digipainokonetta.

Drupa järjestetään seuraavan kerran 2020 – ei 2019 niin kuin luultiin. Messujärjestäjien toive kolmen vuoden syklistä haudattiin näytteilleasettajien toimesta. On hyvä, että osastojen maksajilla on sananvaltaa.

Kiitos Drupa ja Düsseldorf taas silmiä avaavasta tapahtumasta. Drupa näyttää edelleen olevan se paikka, jossa koko globaali painoala kohtaa.

Kirjoittaja Jarkko Hakola on Print&Media-lehden kustantaja.