Vastuullisuudesta on länsimaisissa yhteiskunnissa tullut yritysten välistä kilpailua, jossa äänekkäin voittaa. Vastuullisuusjohtaja valitaan johtoryhmään – check. Vastuullisuus lisätään yhtiön arvoihin – check. Hiilijalanjälkeä mitataan – check. Hiilijalanjälki kompensoidaan – check, check, check!
Samaan aikaan yksilöt toimivat kuten ihmisluonto heitä ohjaa: Shein on noussut maailman suurimmaksi vaateverkkokaupaksi ja Temu on rynninyt nopeasti ohi jopa Wishistä. Jokainen haluaa shoppailla kuin miljardööri – mainoslausetta lainaten. Kuluttajavirasto ei saa valituksia, koska tilaaja ei edes odota saavansa maksamallaan hinnalla toimivia tuotteita. Hierovan, tryffelintuoksuisen nenäkarvatrimmerin koonnut lapsi saa jatkaa työtään.
Suomessa vastuullisuuspolun helpoin askel on sertifikaatin ostaminen tai sertifikaatin ostaneiden materiaalien tarjoaminen. Hakematta tulevat mieleen anekauppa ja katoliset kirkot rippituoleineen.
Aika paljon vaikeampaa on edes oman johtoryhmän, saati koko henkilöstön askareiden taivuttaminen vastuullisuuden varjon alle.
Graafisella alalla on tapahtunut paljon kehitystä. Asiakkaat ovat valveutuneempia kuin ennen ja lähes kaikilla yrityksillä on tehty pienempiä tai suurempia tekoja vastuullisuuden saralla.
Vaikuttavinta vastuullisuutta on kuitenkin asiakkaiden valistaminen ja heidän ostokäyttäytymisensä muuttaminen. Graafisen alan mantra on pitkään ollut tarjota vastuullisia vaihtoehtoja, mutta voisiko olla niin, että pelkkä tarjoaminen ei riitä? Pitäisikö meidän tehdä enemmän?
Osa vastuullisuuttamme olisi kriittisesti auditoida käyttämämme materiaalit, tuotteet ja palvelut ja alkaa tehdä valikoimapäätöksiämme sen perusteella.
Yksinkertaisesti kieltäytyä tarjoamasta epäeettistä tai ympäristöä haittaavaa tuotantoa. Tällaiset päätökset maksavat kuitenkin selvää rahaa, ja ovat paljon vaikeampia toteuttaa kuin oman toimensa ohella vastuullisuusjohtajaa leikkivän ihmisen nimeäminen.
Kuka on se rohkea, joka ensimmäisenä poistaa valikoimistaan tuotteet, joista ei saa vastuullisia edes jeesusteipillä?
Kirjoittaja Ilkka Mattila on toiminut pitkään graafisella alalla. Tällä hetkellä hän toimii Subsoccerin kaupallisena johtajana.
Tämä artikkeli on julkaistu Print&Media-lehdessä syyskuussa 2024, nro 4/2024. Print&Median koko arkisto on luettavissa Lehtiluukusta.
