Labelexpo järjestettiin ensimmäisen kerran Barcelonassa – ja meno kävi kuumaksi. Yksi messujen päähalleista (halli 3) oli nimittäin kuin sauna. Hallin ilmastointi ei toiminut vielä toisenakaan messupäivänä, joka oli melko sietämätöntä hallissa aamusta iltaan päivystäneille näytteilleasettajille – toki myös kävijöille. Puvun takit oli heitetty pois ja hiki virtasi selkäpiitä pitkin. Halli 5 ei ollut paljoa parempi ja ainoastaan neloshallin lämpötila oli hyvällä tasolla. Mutta eihän sitä Labelexpoon lämpötilasta lähdetty keskustelemaan – vaikka siitä nousikin keskustelun avaaja.

Barcelona messukaupunkina on tietysti vertaansa vailla. Europa Fira -messukeskus on moderni ja ympäröivä kaupunki tarjoaa kaikkea mitä toivoa saattaa: kulttuuria, arkkitehtuuria, historian havinaa, taidetta, upeita ravintoloita ja urheilua. Valitettavasti itseni kaltaiselle jalkapallointoilijalle ei osunut FC Barcelonan kotiottelua messupäiville. Tällä kertaa tapasillallinen paikallisessa tavernassa kruunasi vapaaillan.

Itse messuista olin vaikuttunut. Ne olivat todella suuret. Itseäni jälleen hämmästytti, kuinka paljon alalla on yrityksiä, joista en ole ikinä kuullutkaan. Niitä yrityksiä oli paljon enemmän kuin ennestään tuttuja. Toki yli 600 näytteilleasettajaan mahtuukin paljon.

Näillä isoilla kansainvälisillä messuilla tulee suomalaisena valitettavan pieni olo. Valtaosalla näytteilleasettajista ei ole mitään toimintaa Suomessa ja lähestyminen mediana tuntuukin usein silloin turhalta. Miksi kirjoittaisimme yrityksistä, jotka hädin tuskin osaavat piirtää Suomen maailman kartalle. Ja osa näistä oudoista yrityksistä oli mukana valtavilla, monen sadan neliömetrin osastoilla. Suurin osa niistä oli kiinalaisia. Eurooppalaisten ja muiden länsimaisten yritysten tulee panostaa paljon R&D-työhön, markkinointiin ja myyntiin, jotta niiden asema markkinoilla pysyisi Kiina-invaasion kiihtyessä. Labelexpon näytteilleasettajista jopa noin kolmannes oli kiinalaisia.

Henkilökohtaisesti ajattelen, että Drupa-, Labelexpo- ja Fespa-messut ovat liian suuria. Mediana haaste jättimessuilla on, että mihin tulisi keskittyä ja missä osastoilla vierailla. Suuruuden ekonomia alkaa helposti ahdistaa. Toki ymmärrän, että investointia etsivälle yritykselle isot messut ovat hyvä paikka nähdä näytteilleasettajien viimeisimmät uutuudet ja vertailla niitä paikan päällä. Itse kuitenkin kannatan vahvasti paikallisia messuja, jossa toimijat mahtuvat yhteen tai kahteen halliin. Kävijä ehtii silloin tutustua koko messujen tarjontaan ja vieläpä pääsääntöisesti omalla kielellään. Jokaista tapaamista ei tarvitse buukata ennakkoon ja sosiaalinen kanssakäyminen on rennompaa. Paikalliset messut ovat myös näytteilleasettajalle helpompi paikka erottautua joukosta – vai mitä tuumii Labelexpon vitoshallin peräseinällä ja HP:n jättiosaston takana oleva näytteilleasettaja.

Seuraavalla kerralla Labelexpo Europe ei ole muuten enää entisensä. Sen nimi muuttuu muotoon Loupe.