Pelolla, voimalla vai viekkaudella?

Softaguru Petteri Paananen äityy tällä kertaa tarinasepoksi. Koko julkaisualaa koskettavassa tarinassa seikkailevat mukana jänis, karhu, kettu ja pöllö.

Elämme mielenkiintoisia aikoja – joskus myös ahdistavia. Vanhat pelisäännöt eivät enää päde ja uutta pitäisi opetella koko ajan. Ohjelmistopäivä-seminaarissa helmikuussa esiintynyt Mathew Parker antoi mainiossa puheessaan painoalalle tylyn tuomion: jos ette sopeudu uuden teknologian tuomiin haasteisiin, ette selviä hengissä muutamaa vuotta kauempaa. Tämä sama pätee kaikkiin muihinkin julkaisutuotantoon liittyviin aloihin, joissa uudet teknologiat ovat vyörymässä vanhojen päälle. Ajattelin tällä kertaa kirjoittaa hieman erilaisen kolumnin, joka toivon mukaan herättää julkaisualan yrityksiä miettimään omaa tilannettaan suhteessa alan digitalisoitumiseen. Verhoan ajatuksen tällä kertaa eläintarinan muotoon.

Olipa kerran…

Olipa kerran kolme kaverusta: jänis, karhu ja kettu. He asustelivat metsässä, joka oli heille perinpohjin tuttu ja turvallinen. Eräänä kauniina päivänä suuri osa metsästä pistettiin sileäksi ja tilalle rakennettiin suuri kerrostaloalue. Kaverukset joutuivat paniikkiin ja ihmettelivät kovasti miten uudessa tilanteessa selvittäisiin. Jänis teki ratkaisunsa nopeasti, painoi päänsä pensaaseen ja ajatteli, että jos on piilossa kaikelta uudelta niin siitä ei ole häiriötä  – elämä voi jatkua niin kuin

aina ennekin. Pian uudelta asuinalueelta tuli mies ja pisti jäniksen pataan. Se siitä. Karhu päätti, että uudesta tilanteesta otetaan niskalenkki voimalla ja jos joku tulee urputtamaan, niin siltä lyödään naama irti. Karhu juoksi uudelle asuinalueelle ja törmäsi heti ensimmäisen talon seinään. Törmäyksestä pökerryksissään oleva karhu kiipesi talon katolle ja sieltä toiselle puolelle, ja jatkoi juoksuaan, kunnes törmäsi seuraavaan seinään. Tätä toistui niin kauan että karhu oli lopen uuvuksissa ja palasi häntä koipien välissä takaisin metsään. Eikä tullut hullua hurskaammaksi koko jutusta. Kettu katsoi sivusta tovereidensa toilailuja ja päätti toimia viisaammin. Koska tilanne oli hänelle uusi, meni hän ensimmäiseksi kysymään neuvoa pöllöltä, joka oli tarkkaillut tilannetta ison kuusen latvasta. Pöllö neuvoi ketulle reitit, joita myöten uudella alueella saattoi kulkea turvallisesti. Lisäksi kettu kävi öisin tutkimassa aluetta ja löysikin uusia pesäpaikkoja ja niin paljon ruokaa, että saattoi myydä sitä muillekin metsän eläimille. Kettu siis onnistui sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Tarinan opetus

Jos nyt mietit omaa tilannettasi. Olet harjoittanut jotain osaa julkaisutoiminnasta, sisällöntuotantoa, julkaisemista, painamista tai vastaavaa – ehkä jo kauan ja menestyksellisestikin. Tiedät ja tunnet omat tuotteesi ja palvelusi hyvin. Mutta nyt kaikki tämä on muuttumassa. Asiakkaasi ovat ehkä alkaneet jo indikoimaan, että olemassa olevat tuotteet ja palvelut eivät tule jatkossa riittämään.

Uudet tekniikat ovat jo käytössä kilpailijoillasi. Digitalisoitumispaineet kasvavat?

Mitä sinä aiot tehdä? Haluatko sinä olla tarinassasi jänis, joka pistää päänsä pensaaseen ja yrittää väkisin pitäytyä vanhassa, kunnes liiketoiminnan harjoittaminen käy mahdottomaksi. Vai haluatko ehkä olla karhu, joka ryntää väen vängällä uudelle alueelle selvittämättä mitä siellä oikeastaan pitää tehdä? Ja iskee päätään seinään saavuttamatta mitään todellista hyötyä. Totta, ei kuulosta kovin hyvältä. Varmaankin mieluiten olisit kettu, joka selvittää mitä edessä odottaa ja tekee hyvät suunnitelmat miten uudessa toimintaympäristössä kannattaa suunnistaa. Jos omat tiedot ja taidot eivät riitä, niin silloin pitää kysyä niiltä, jotka tietävät. Ja kun järkevä suunnitelma on tehty, sitä noudattamalla edetään uudelle alueelle. Eikä säikähdetä pienistä vastoinkäymisistä, koska ne kuuluvat tutkimusmatkailun luonteeseen.

Mitä sitten käytännössä tehdään?

Ihan ensimmäiseksi istu alas ja vedä syvään henkeä. Ota muistiinpanovälineet ja kirjaa ylös yrityksesi heikkoudet ja vahvuudet. Käy myös tutustumassa mitä kilpailijasi tarjoavat julkisesti. Hahmottele jonkinlainen tavoitetila millä tavalla haluaisit kehittää toimintaasi, jos saisit täysin vapaasti tehdä mitä vain.

Valjasta henkilöstö mukaan prosessiin

Onko sinulla henkilökuntaa? Jos on, niin ota heidät mukaan prosessiin. Käsissäsi saattaa olla suurempi voimavara kuin arvaatkaan. Ja kun henkilöstösi on ollut mukana suunnittelemassa uusia tuotteita ja palveluita alusta asti, ovat he motivoituneempia viemään muutoksia läpi. Järjestä esimerkiksi innovointi-työpaja, johon kaikki saavat osallistua. Se saattaa olla pitkässä juoksussa yrityksesi kannattavin toimenpide.

Varaudu tekemään töitä

Ideoikaa erilaisia toimintamalleja, arvioikaa niiden toimivuutta realistisesti ja rakentakaa järkevä aikataulu projektille. Testatkaa ideoita huolellisesti ja ampukaa alas ne, joilla ei ole toimintaedellytyksiä. Muista, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Antakaa projektiin osallistuville aikaa oppia uudet menetelmät.

Kuuntele myös asiakasta

Kokemuksesta tiedän, että uusia hienoja juttuja innovoidessa saattaa vauhtisokeus iskeä. Siinä menossa helposti unohtaa kenelle ja miksi mitäkin ollaan tekemässä. Eli kuuntele asiakkaitasi. Tai vielä parempaa – ota heidät mukaan koeponnistamaan ideoitasi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja kuuntele myös heitä.

Jos liikkeellelähtö tuntuu hankalalta ja kaipaisit apua “pöllöltä”, niin ota yhteyttä vaikka minuun. Ainakin jos uusi aluevaltauksesi liittyy jotenkin julkaisujesi digitaaliseen tuotantoon ja jakeluun. Minä ja kollegani olemme auttaneet näiden kysymyksien äärellä painivia yrityksiä jo vuosien ajan.

KUKA?

Petteri Paanasella on monipuolinen kokemus mainos- ja tietotekniikka-alalta sekä julkaisuohjelmistojen koulutuksesta. Hän on myös kirjoittanut Docendolle useita julkaisuohjelmiin liittyviä kirjoja. Tällä hetkellä Paananen on kotimaisen eDocker- julkaisujärjestelmän kehitysjohtaja.

Yhteystiedot:
petteri.paananen@prepress.fi
040 700 7490