Korona ja olemisen sietämätön raskaus

Sekin päivä koittaa, jolloin maailma kukistaa koronakriisin. Poteroista kömmitään muuttuneeseen ympäristöön. Silloin ja nyt tarvitaan tehokkaita tukitoimia, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja ennenkuulumatonta joustavuutta.

Ruumiskasojen lisäksi koronakriisin tiimellyksessä tullaan kuoppaamaan kosolti elinkelpoisia yrityksiä. Moni kilpailukykyinen mutta vähävarainen toimija saattaa joutua uudelleenjärjestelyiden kohteeksi, kun tilauskanta supistuu ja pääomarahoituksesta muodostuu pullonkaula.

Vienti tökkii, sisämarkkinat tökkivät ja lähitulevaisuus on kysymysmerkkien kakofonia. Suomen viennistä valtaosa kohdistuu EU-alueelle ja muihin Euroopan maihin, jotka sukeltavat yksi toisensa jälkeen. Kuusi prosenttia viennistä menee Amerikan markkinoille, joiden tulevaisuus on hämärän peitossa. Protektionismi lisääntyy, mutta missä ja kuinka paljon, selviää vuosien päästä.

Yksi monumentaalinen kysymysmerkki nousee Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Syyllisten etsintä ja kasvava nokittelu Kiinan kanssa saattaa johtaa lamaa syventävään kauppasotaan.

Kiina kehuskelee viruksen selättämisellä ja viennin kasvulla, mutta samaan aikaan tuonti sukeltaa. Kiinan vienti kasvoi huhtikuussa 3,5 prosenttia, mutta samanaikaisesti tuonti kutistui 14,3 %. CNN uutisoi toukokuun alussa Kiinan massatyöttömyydestä: miljoonat keväällä valmistuvat opiskelijat kilpailevat vähistä työpaikoista, sillä maassa on ainakin 80 miljoona työtöntä. Lukumäärää vääristää esimerkiksi se, että maaseudun työttömiä ei lasketa Kiinan lukuihin.

Suomalainen yhteiskunta on vakaa, mutta sen perusta joutuu koville, kun maa kurottautuu uuteen ja epävarmaan kriisinjälkeiseen aikaan. Sulkutoimien lisäksi selustaa näivertää pitkään jatkunut velkavetoinen elvytys. Setelirahan pumppaaminen markkinoille piristää hetkellisesti, mutta pidemmän päälle yhteiskunnan tarjoaman kriisipaketin kylkeen tarvitaan myös kilpailukyvyn parantamista, uusia innovaatioita, nopeaa reagointia ja ennennäkemätöntä joustavuutta kaikilta markkinaosapuolilta.

Graafisen alan tilanne

Graafisen alan sektoreiden välillä on laajaa varianssia, mutta helppoja pikavoittoja ei ole näköpiirissä. Koronaviruksen kasvattamista alakohtaisista eroista ei ole vielä perusteellisesti analysoitua tietoa.

Hiljaiset signaalit kertovat, että graafisella alalla ainakin suurkuvatulosteiden myynti on heikentynyt merkittävästi. Se on luonnollista, sillä tapahtumia ei ole ja ylipäätään mainontaa on vähennetty. Myös peruspainotuotteiden myynti on laskenut, vaikka kirjojen myynti on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Kirjoja on myyty nyt paljon verkkokaupoissa, mutta perinteiset kirjakaupat ovat suurissa vaikeuksissa. Pakkaustuotteiden myyntiin poikkeustila ei ole graafisen alan tukkureiden mukaan vaikuttanut. Yksittäisten yritysten mukaan elintarvikepakkausten ja etikettien myynti on kasvussa. Myös kasvava verkkokauppa siivittää pakkausmarkkinoita.

Paino- ja media-alaa tutkinut Turun yliopiston Brahea-keskuksen tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund muistuttaa, että Suomen painotuotteiden (CN 49) kauppatase on jo jonkin aikaa ollut negatiivinen. Painoalalla on Euroopassa ylikapasiteettia muuallakin kuin Suomessa, joten kilpailutilanne vientimarkkinoilla on sekä suoraan että välillisesti haastava.

Print&Media-lehden toukokuun alussa tekemään koronakyselyyn vastanneista yrityksistä (n=56) lähes 80% arvioi koronakriisin heikentävän niiden talousnäkymiä melko tai erittäin paljon. Huhti-toukokuun myynnin arvioidaan vähenevän vastaajayrityksissä keskimäärin 45 %. Yli 60% yrityksistä on jo lomauttanut henkilöstöä. Suurin isku on tullut perinteisiin markkinointituotteisiin, mutta joitakin kasvun paikkojakin on ollut. Näin yksi kyselyn vastaajista kiteytti tilanteen: ”Markkinointiviestintä on vähentynyt erittäin paljon, kirjat säilyneet, tarrat lisääntyneet.”

Painotalo Brand Id Groupin toimitusjohtaja Juha Heljakka pelkää, että nyt tapahtuva notkahdus ajaa osan alan toimijoista taistelemaan selviytymisestään, ja kassakriisiin ajautuvat voivat mennä konkurssiin, mikäli rahoituksellinen asema on heikko.
Heljakka arvioi, ettei kysyntä tule palautumaan pitkään aikaan samalle tasolle kuin ennen pandemiaa.

– Luulen, että tämän vuoksi yrityskauppoja tullaan näkemään seuraavan vuoden aikana. Valitettavasti vahvat pärjäävät ja heikoimpia putoaa pois, mutta tuloksen tekeminen on kaikille haasteellista.

Juha Heljakka uskoo alan ottavan kovan iskun ja epäilee, että eniten kärsivät suoraan mainonnan tuotteita valmistavat yritykset. Kun myynnin edistämisen resursseja leikataan ja myymälämarkkinointia vähennetään, myös fyysisten tuotteiden valmistus vähenee.

Turun yliopiston Mikko Grönlund on seurannut pitkään suurten eurooppalaisten heatset- ja coldset-painotalojen liiketaloudellista tilannetta. Grönlund kävi syksyllä puhumassa asiasta NOPAn (The Nordic Offset Printing Association) konferenssissa Brysselissä.

– Luvuista näkee, että molempien alatoimialojen yritysten kannattavuuden trendi on laskeva. Kannattavuudessa on kuitenkin huomattavia yrityskohtaisia eroja.

Lisäksi suuri joukko toimijoita on syystä tai toisesta poistunut markkinoilta. Yritysten poistumasta huolimatta Grönlundin vuoden 2018 tilinpäätöksiin perustuvan analyysin mukaan eurooppalaisista suurista heatset-painoista reilu kolmannes ja coldset-painoista neljännes sijoittuu tuottavuus-kannattavuus nelikentässä ”rämeeseen”. Niiden tuottavuus oli keskimääräistä alhaisempi ja nettotulos negatiivinen. Business-luokan painoja, joiden tuottavuus oli keskimääräistä parempi ja tulos plussalla, oli 39 % (heatset) ja 44 % (coldset). Haasteita riittää siis suurelle joukolle painoja myös muualla Euroopassa.

Mikko Grönlund pelkää koronakriisin vaikutusten kiristävän ennestään tiukkaa alaa.
– Koronavirus on ollut sellainen ”mustajoutsen”, että sen vaikutuksia pitkällä tähtäimellä on hankala lähteä arvioimaan. Painoalan tilanne on sekä koti- että vientimarkkinoilla ollut pitkään haasteellinen – varsinkin kun toimiala ei ehkä kuitenkaan ole kaikkein ketterin ja innovatiivisin, Grönlund arvioi.

Nyt sitä ketteryyttä

Visionäärislangiin pujahtanut muotitermi ketteryys koeponnistetaan nyt jos koskaan. Graafisen teollisuuden nollahetkeen reagoineet innovaattoriyritykset ovat pitäneet rattaat pyörimässä varoitustarrojen, pisarasuojien ja pakkaustuotteiden valmistuksella. Osalle yrityksistä uudet tuotteet ovat olleet elinehto, jolla on kyetty poistamaan lomautustoimet ainakin hetkeksi aikaa. Esimerkiksi Vantaalla toimiva Coloro peruutti lomautukset aloitettuaan DropStopper-suojatuotteiden valmistuksen.

Myös Porissa toimiva Brand ID on kehitellyt nopealla aikataululla korona-ajan erityistuotteita, mutta heille niistä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut merkittävää vetoapua.

– Olemme jonkin verran myyneet koronaan liittyviä tuotteita ja auttaneet asiakkaitamme heidän tarpeissaan koronaan liittyen, mutta niiden merkitys liiketoiminnallisesti ei ole isossa kuvassa oleellinen. Kasvosuojusten valmistamisella ei painoalaa pelasteta.

Juha Heljakka uskoo, että talouden säästöliekki tulee jatkumaan kauan, ja että taantuma tulee jarruttamaan investointeja. Hentoja valopilkkuja hän kuitenkin nostaa:
– Kotimaassa valmistettujen tuotteiden portfolio laajenee, kun halutaan turvata saatavuus ja minimoida riskejä.

Myönteisinä signaaleina voidaan nähdä kirjamyynnin hetkellinen piristyminen, ruokapakkausten ja niiden painatusten myynnin kasvu sekä antimikrobisten materiaalien ja pintojen lisääntynyt kysyntä. Painoalan yrityksissä on Print&Median koronakyselyn mukaan myös panostettu kehitykseen. 55 % vastaajista kertoi, että korona-aikana on ideoitu uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Mitä kehitysputkista tulee ulos, jää nähtäväksi.

Globalisaation takapakki tulee jatkumaan joka tapauksessa muutaman vuoden. Se tulee ainakin lähivuosina korostamaan huoltovarmuuden ja laadun merkitystä. Kotimainen tuotanto on saanut pandemiasta äänekkään markkinointivaltin, mutta kuluttajien varovaisuus ja ostovoiman kutistuminen luultavasti ylläpitävät laskusuhdannetta.

Harjoitus tulevaan?

Rahoitusratkaisuja ja kansainvälistymispalveluita tarjoavan Business Finlandin viestintäpäällikkö Heidi Sabanadesan muistuttaa, että ymmärrys kuluttajan sielunelämästä on tärkeä kilpailutekijä sekä nyt että erityisesti koronan jälkeen. Kuluttajat painottavat entistä enemmän yksilöllisyyttä ja kuluttamisesta on tullut tärkeä kanava oman identiteetin ilmaisemiselle. Tähän liittyvät vahvasti eettiset näkökulmat: kuluttajat haluavat, että tuotteet ja palvelut on tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla sekä sosiaalisesti vastuullisesti.

Pandemiashokki on kasvattanut ympäristötietoisuutta ja yhä useampi yritys ajaa cleantech-rattailla. Markkina-arvon lisäksi yhä useampi toimija tunnistaa, että koronakriisi on ilmastonmuutoksen ja lajikadon synkimpien skenaarioiden rinnalla vasta pientä alkusoittoa. Sijoituskonsulttiyhtiö Korkian hallituksen puheenjohtaja Martti Malmivirta kirjoittaa yhtiön verkkotiedotteessa, että pandemia voidaan nähdä harjoituksena, jossa yrityksillä on mahdollisuus harjoitella uusiutumista, miten selvitä tulevaisuuden muutoksista.

Suomi tarvitsee jälleenrakentamisen henkeä ja innovaatioita täysin riippumatta siitä, mihin suuntaan maailmantalouden käyrät asettuvat. Parhaimmillaan graafinen teollisuus nappaa siivunsa hygieenisen ympäristön, uusiutuvien ruokakuljetusketjujen, ostoautomaattien ja pakkauspuolen uudesta volyymista. Printattavat aurinkopaneelit, hygieeniset pinnat ja pakkaustekniset oivallukset saattavat siivittää nousua. Visuaalisia lopputuotteita myyvät painotalot voivat toimia myös digitaalisten näyttöjen myyjinä tai vuokraajina – hyvä myyntiorganisaatio pystyy myymään mitä tahansa. Kotimaisen viljelysosaamisen ja materiaaliteknologian leikkauspisteessä voisi hyödyntää vaikkapa puukuituvalmisteiden, hamppuvalmisteiden ja sokeriruokotuotteiden nousevaa trendiä.

Yhteishenki ihailtavaa

Mediatalot ottavat osumaa samaan malliin. Kansainvälisen painoalan median, Inkish News, päätoimittaja Morten B. Reitoft kirjoittaa blogissaan hämmentyneensä, kun yhteistyökumppanit ovat ottaneet yhteyttä ja kysyneet, miten voisivat antaa tukea. Yksi auttajista oli jopa lähestynyt tanskalaista Reitoftia Milanon kriisipesäkkeestä. Blogissaan Reitoft kehottaa kääntymään puoleensa ja pyytämään apua. Yhteishenki on hyvä.

Vastaavaa ilmapiiriä tapaa Suomessakin. Lehtemme koronakyselyn mukaan suurimmassa osassa (74 %) graafisen alan yrityksiä vallitsee melko tai erittäin hyvä yhteishenki – ja loppuosallakin kohtalainen. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain kaksi oli irtisanonut henkilöstöä koronavirustilanteen vuoksi. Ja vain yksi yritys 56:sta ilmoitti toiminnan loppuvan varmasti.

Tsemppihenki ei kuitenkaan täytä vatsaa loputtomasti. Yritykset tarvitsevat juuri nyt yhteiskunnan ojentavaa kättä enemmän kuin koskaan. Ei lainoja, vaan suoraa tukea ja erilaisia kevennyksiä, joilla saadaan kilpailukyky kasvuun. Kriisi saattaa olla kovin sitten toisen maailmansodan, eikä kukaan tiedä kunnolla, miten vaikutukset lopulta kohdistuvat elinkeinoelämän eri sektoreille.

Paperiteollisuudesta esimerkkiä

Business Finlandin Heidi Sabanadesan toteaa, että suomalaisen elinkeinoelämän selviytyminen riippuu siitä, miten hyvin yritykset pystyvät sopeutumaan muutokseen.

– Darwinin mukaan selviytyjät eivät ole välttämättä vahvimmat tai älykkäimmät, vaan muuntautumiskykyisimmät – ja samaa voi aivan hyvin soveltaa yrityksiin. Maailma on pullollaan tunnettuja esimerkkejä siitä mitä tapahtuu, jos tässä muutokseen sopeutumisessa epäonnistutaan. Valokuvien siirtyminen digimuotoon oli kuolinisku Kodakille, eikä yhdysvaltalainen videovuokrausfirma Blockbuster pysynyt Netflixin kelkassa.

Sabanadesan haluaa korostaa päinvastaista esimerkkiä ja ottaa esimerkiksi suomalaisen paperiteollisuuden, joka oli pitkään maamme talouden kulmakivi. Digitalisaation aiheuttama maailmanlaajuinen paperin kysynnän lasku olisi voinut olla kuolinisku kokonaiselle liiketoimintasektorille. Metsäteollisuus on kuitenkin osoittanut muuntautumiskykynsä.

– Suomesta on tullut biotalouden edelläkävijä: meillä tehdään maailmanluokan innovaatioita esimerkiksi uusiutuvien pakkausmateriaalien ja vähähiilisten tuotantoratkaisujen saralla.

Sabanadesan nostaa esimerkiksi metsäteollisuusjätti UPM:n verkkosivujen fasadin: ”Tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin. Lähes kaikki mitä näet voidaan valmistaa biomateriaaleista, pikemmin kuin arvaatkaan. Kehitämme puun kuiduista, molekyyleistä ja tähteistä vastuullisia tuotteita sekä uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja.”

– Ei siis sanaakaan paperista, hän toteaa.

Sabanadesan on vakuuttunut, että juuri kaikkein vaikeimpina aikoina pitää panostaa tulevaisuuteen, vaikka pitää ymmärrettävänä, että kassavirtaongelmien kanssa painiva yritys kokee suurta kiusausta panna tutkimus- ja kehitysprojekteja jäihin.

Investointeja, tutkimusta, kehitystä

Kipeästä tilanteesta huolimatta graafisen teollisuuden kevääseen kuuluu investointiuutisia: 20% Print&Media -lehden kyselyyn vastanneista yrityksistä oli investoinut koneisiin ja laitteisiin, ja yli puolet vastaajista oli kehittänyt tai kehittelemässä uusia palveluita. Keuruulainen Prem on esimerkiksi investoinut uuteen foliopainokoneeseen, jolla pystyy tekemään nykyisiä koneita helpommin vaikuttavia 3D-preeglauksia.

– Jatkamme aiemmalla polulla uusien ja nykyisten tuotteiden jatkuvassa kehittämisessä, vaikka tämä kriisi onkin nyt päällä. Elämää on tämän kriisin jälkeenkin, kertoo Premin omistaja Teemu Pärnänen.

Heidi Sabanadesan korostaa tutkimustiedon merkitystä: globaalissa kilpailussa parhaiten pärjäävät ne maat, jotka panostavat eniten tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaan. Fakta on, että suomalaisten hyvinvointi perustuu suomalaisyritysten globaaleilla markkinoilla menestymisen luomaan vaurauteen ja työpaikkoihin. Uutta luovaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tarvitaan erityisesti nyt, jotta Suomi pysyy globaalin tason tiennäyttäjänä myös koronan jälkeen.

– Ei ole mitään syytä ajatella, että Suomi ei voisi selviytyä koronasta voittajien joukkoon. Meillä on loistava track record uudistumiskyvyssä, joten panostamalla jatkossakin innovaatioihin meillä on kaikki mahdollisuudet menestymiseen.

Yksi keväästä puskeva verso kytkeytyy hygieenisempiin tilaratkaisuihin. Signcomin toimitusjohtaja Samuli Vuorenhela kertoo antimikrobisten kalvojen myynnistä:
– Antimikrobisen laminaatin myynti on kasvanut räjähdysmäisesti koronaepidemian seurauksena. Asiakkaamme ovat selvästi tajunneet tuotteen lisäarvon ja odotan tämän trendin jatkuvan koronan jälkeenkin. (Lue lisää aiheesta tästä.)

---

Tämä artikkeli on julkaistu Print&Media-lehdessä kesäkuussa 2020, nro 3-4/2020. Print&Median koko arkisto on luettavissa Lehtiluukusta.